Kanna koko akseli
Suomessa rekisteröidyissä paketti- ja kuorma-autoissa tuli aina 1970-luvun loppuun saakka olla painomerkinnät auton etuosassa vasemmalla sivulla. Maahantuojilla oli valmiina sapluunat, joilla myytyihin autoihin maalattiin kulloinkin voimassaolleiden asetusten mukaiset merkinnät. Osa maahantuojista maalasi painomerkinnät auton molempiin kylkiin tai etuoviin. Painomerkinnät koostuivat kolmesta numerosarjasta ja ne maalattiin päällekäin.
Painomerkintöjen merkitystä kyseltiin ahkerasti myös teoriakokeessa ajokortin suorittamisen yhteydessä. Ajokortin myöntämisen edellytyksenä ollut teoriakoe suoritettiin suullisena aina vuoteen 1961 asti. Käytännössä insinööri kyseli ajokokeen aikana koetta suorittaneelta kokelaalta teoriakysymyksiä. 1950-luvulla ajokortin suorittaneiden tarinoiden mukaan kysymyksiä sateli sitä enemmän, mitä heikommin kokelas liikenteessä suoritui ajoneuvon käsittelystä.
Vastauksen insinöörin esittämään teoriakysymykseen oli tultava heti, eikä pitkän miettimisen jälkeen. Niinpä autokouluissa opetettiin muistisääntöjä, jotta vastaaminen insinöörin kysymyksiin sujuisi vauhdilla. Yksi muistisääntö liittyi kuorma- ja pakettiautojen painomerkintöihin ja kuului näin: Kanna Koko Akseli.
Painomerkintöjen merkitys:
Kanna = kantavuus
Koko = kokonaispaino
Akseli = [taka-]akselipaino
Tämän artikkelin kansikuvan 1978 Teijo lava-auton osalta painot ovat siis seuraavat:
Kantavuus 1380kg
Kokonaispaino 2560kg
Akselipaino 1400kg
Kylkiin merkittyjä painoja ja auton rekisteriotteet tietoja tai valmistajan ilmoittamia painoja vertaillessa tulee ottaa huomioon, että ennen kokonaismassa laskettiin Suomessa lisäämällä auton omamassaan matkustajien määrä x 75 kg. Laskutoimituksen tuloksena saatu kokonaismassa (kokonaispaino) eroaa siksi usein valmistajan tyyppikilvessä mainitusta. Nykyään rekisteröinnin yhteydessä käytetään aina ajoneuvon valmistajan ilmoittamia massoja.
Jos alkuperäiskuntoisen paketti- tai kuorma-auton tai entisöidyn museoajoneuvon halutaan vastaavan tarkasti oman käyttöaikansa vaatimuksia, tulee muistaa myös suomalaisen lainsäätäjän erikoisuudet, joihin kuuluvat mm. painomerkinnät kyljessä ja roiskeläpät.
Teksti ja kuva: Kai Lappalainen
Kuvan lisenssi: Creative Commons Attribution 4.0
