1968 AMC AMX – auto, jollaista ei enää koskaan tehdä
AMC – sentinvenyttäjän auto
Pienestä wisconsinilaisesta Kenoshan kaupungista rullasi maailman teille miljoonia autoja autoilun alkuhämäristä aina vuoteen 1988 sakka. Nash, Hudson, LaFayette, Nash ja Rambler olivat automerkkejä, jotka tekivät pienen Michiganjärven lounaisrannalla sijainneen teollisuukaupungin amerikkalaista idylliä tunnetuksi ympäri maailman.
Vuonna 1954 Nash ja Hudson yhdistyivät aikansa suurimmassa yritysfuusiossa muodostaen American Motors Corporationin, AMC:n. AMC kunnostautui etenkin sentinvenyttäjille suunniteltujen taloudellisten perheautojen valmistajana, ei niinkään menohaluja uhkuvien katuautojen tuottajana, vaikka mallistossa toki V8-moottorivaihtoehtoja olikin. Sitten katukuvaan saapui Ford Mustang ja muutti kaiken.
Muskeliautoja pikkurahalla
Ford Mustangin menestyksen myötä Kenoshassakin oli hyväksyttävä se tosiasia, että poni- ja muskeliautohuuman hulluimpina vuosina sentinvenyttäjillekin oli kyettävä tarjoamaan ärjyvän V8-moottorin ja takarenkaat paikalleen sulattavan väännön tuottamaa mielihyvää. Jälleenmyyjien näyttelyhalleihin ja koeajorivistöihin oli tavallisten perusautojen rinnalle saatava urheilullinen AMC ja nopeasti. Ja tietysti merkille uskollisesti mahdollisimman pienellä hintalapulla varustettuna.
AMC:n suunnitteluosaston oli pakko aloittaa uuden AMC:n suunnittelutyö perinteisen mukavuusalueensa ulkopuolelta. Urheilullisen AMC:n kohderyhmäksi valittiin vauhdinjanoinen nuoriso. Alkoi viisi vuotta kestänyt sprintti, jonka aikana AMC keskittyi suunnittelemaan ja markkinoimaan autojaan kohderyhmälle, jonka tarpeisiin merkin mallistossa ei oltu aiemmin juuri huomiota kiinnitetty.
Ensimmäinen vastaus Ford Mustangin heittämään haasteeseen oli syyskuussa 1967 tarjolle tullut AMC Javelin. Kilpailijoiden poniautot vietiin käsistä, joten AMC:n johdossa oltiin varmoja Javelinin menestyksestä. AMC:n suunnitteluosaston johtaja Richard A. Teague ei silti ollut tyytyväinen. Teague hoputti tiimiään viemään konseptin vielä askeleen pidemmälle. Samaan aikaan televisiot vallanneen Star Trekin sarjan sanoin, to boldly go where no man has gone before. Menemään rohkeasti sinne, mihin yksikään ihminen ei vielä ollut mennyt. Ja sen AMC todella tekikin.
Auto, jollaista ei kukaan muu ollut tehnyt
Helmikuussa 1968 teini-ikään ehtineen AMC:n tuotantolinjalta Kenoshasta valmistui auto, jollaista ei siihen mennessä ollut kukaan tehnyt, eikä ole tainnut tehdä sen jälkeenkään. Auton mallinimi oli AMC AMX. AMX oli auto, jonka moni ajokortti-iän saavuttanut amerikkalaisteini olisi itselleen ensi autokseen halunnut.
Nimensä AMX nappasi kokeelliselta American Motors eXperimental -konseptilta. AMX oli ilmestyessään ainoa puhtaasti kaksipaikkainen massatuotettu amerikkalaisvalmisteinen urheiluauto Corvetten ohella. Reilun 3000 dollarin hintalapulla se oli yli tuhat taalaa Vetteä halvempi. AMX olikin ensimmäinen urheiluauto, joka oli muidenkin kuin Corvetteja suosineiden astronauttien ja hyväpalkkaisten juristien ulottuvissa.
Auto, joka ei mahtunut valmiiseen muottiin
Lehdistössä uusi AMX herätti ansaitusti huomiota, mutta myös jakoi rajusti mielipiteitä. Onko AMX aito urheiluauto, vai mikä se on? - kyseltiin koeajoista julkaistuissa artikkeleissa.
Suunnitteluideologiansa ja kaksipaikkaisuutensa puolesta AMX oli GT-auto, lyhyen akselivälinsä ansiosta aito urheiluauto ja tehokkaan 390cid V8-moottorinsa johdosta todellinen muskeliauto. Tai ihan tarkkaan ottaen se ei solahtanut mihinkään edellä mainituista kategorioista. Moni pitikin autoa Javelinin 12 tuumaa kutistettuna pikkusiskona. Joku vain ihmetteli, että miksi? Niinpä ei olekaan ihme, että AMC:n markkinointiosastolla riitti töitä AMX:n idean myymisessä kuluttajille.
Missä viipyy seuraava AMX?
Lyhyemmäksi jääneen ensimmäisen tuotantovuoden 1968 aikana Kenoshasta valmistui 6725 AMX:ää ja vuonna 1969 kaupaksi meni 8293 yksilöä. Kohtalaisesta menestyksestä huolimatta AMC:n johdossa ei nähty järkeväksi rakentaa kahta erilaista urheilullisista autoa ja mallivuodelle 1970 AMX:stä tuli Javelinin voimamalli. Kaksipaikkaisuus jäi, akseliväli piteni ja AMX oli taas helppo luokitella. Muutoksen myötä AMX:n alkuperäinen idea menetettiin ja jotain historiallista kadotettiin.
Nykyään kaksipaikkainen alkuperäinen AMX on ansaitusti huomionarvoinen ajoneuvohistoriallinen kulkuväline. Pieni, lyhyt ja kevyt kori, takaveto ja korimalliin nähden järkyttävän suuri V8-moottori. Siinäpä resepti, josta edullisten massatuotantoautojen kohdalla ei olla sen koommin saatu nauttia.
Missä viipyy takavetoinen Kian, Skodan tai Opelin hatchback urheilullisella sisustalla ja alustalla sekä tietysti tehokkaalla yli kuusilitraisella V8-moottorilla sen tavallisen ahdetun 1,4-litraisen ompelukoneen moottorin sijaan?
Teksti ja kuvat: Kai Lappalainen
Kuvien lisenssi: Creative Commons Attribution 4.0
