Viimeinen aatelinen – 1977 Mercury Grand Marquis 460cid V8
Mercury Grand Marquis on amerikkalainen unelma kumipyörillä
Glitterin kimalteisella 1970-luvulla elämä oli discoa, villejä värejä ja viimeisiä aitoja täysikokoisia amerikkalaisia full-size autoja. General Motors pienensi koko mallistonsa jo mallivuodeksi 1977, mutta Fordilla ja Chryslerilla täysikokoinen merkitsi nimensä mukaisesti täysikokoista aina suurten muutosten vuosikymmenen loppuun saakka.
Mercuryn malliston huippumalli vuodelta 1977, Mercury Grand Marquis (suom. suurmarkiisi), tarjosi omistajalleen full-size autoa koko parkkiruudun pituudelta. 5,85 metriä pitkässä ja yli kaksi metriä levessä Mercury Grand Marquisissa riittää lattipinta-alaa enemmän kuin monessa pääkaupunkiseudun opiskelijaboksissa. Ylellisesti sisustettu, höyhenen pehmeästi jousitettu ja kaikilla luksusvarusteilla varusteltu Suurmarkiisi lipui aikansa valtaväylillä niin tasaisesti, että takapenkillä lääketieteen opiskelijat saattoivat suuremmitta ongelmitta harjoitella sydänkirurgiaa vielä highway-nopeuksissakin. Ainakin periaatteessa.
Toimittajan näkökulmasta cruising-ilta on onnistunut, kun kameran linssin kautta muistikortille pääse tallentamaan jonkin sellaisen ajoneuvon, jonka näkemistä ei olisi osannut odottaa. Vantaalta Järvenpään Cruisingiin saapuneiden Siljan ja Jaken 1977 Mercury Grand Marquis on juuri sellainen ajoneuvo. Auto on kuin valtava maantiepeto, jonka täydellinen varustelu hemmottelee omistajansa kaikkia aisteja. Mercury Grand Marquis on auto, jollaisia ei enää tehdä. Eikä tulla tekemään.
Mercuryssä kaikki osui kohdalleen ja pitkään haavena ollut jenkkiauto löytyi
Mercury Grand Marquis lipui Mercuryn malliston huipulle vuonna 1975. Aluksi Grand Marquis oli Mercuryn full-size -korisen Marquisin parhaiten varusteltu erikoismalli, mutta vuodesta 1983 alkaen Grand Marquis erotettiin omaksi automallikseen.
Vantaan Rompetorin Veijo toi Siljan ja Jaken auton Suomeen kuluvan vuoden helmikuussa. Reilu 160tml ajetun auton historia on hyvin tiedossa, sillä autolla on Amerikassa ollut vain yksi huolellinen omistaja. Mercury on Siljan ja Jaken ensimmäinen harrasteauto.
Päätitte aloittaa autoharrastuksen tyylillä?
– Kyllä! Me on haettu isoa jenkkiä. Ja sit oikeastaan se ratkaisi, kun olen itse vuosimallia 1977 ja auto on vuosimallia 1977 ja väri ja kaikki oli kohdallaan. Siljakin ihastui autoon, kun pääsi ensimmäistä kertaa ajamaan.
Onko teillä ollut jenkkiautoja aiemminkin?
– Ei ole ollut muita jenkkiautoja. Nuorempana olen ollut kuskina noille vanhemmille, joilla on ollut jenkkejä. Aina on oma ollut haaveena, Jake muistelee.
Ensimmäistä harrasteautoa ostettaessa tulee olla tarkkana. Vaikka harrasteauton ostopäätös taidetaan lopulta aina tehdä enemmän tunteella kuin järjellä, kannattaa kääntyä asiantuntijan tai pidempään harrastaneen puoleen, jos vähänkin epäilyttää.
– Marek, mun kaveri ajoi sillä ensin pari kuukautta. Testasi, että kaikki toimii. Marek tuntee Vantaan rompetorin Veijon. Hänellä on aina ajossa autoja sieltä, testailee että autot toimii ja pelittää, Jake kertaa auton ensimmäisiä kilometrejä Suomen teillä ennen ostopäätöksen tekoa.
Grand Marquis on luksusauto kaikilla mausteilla
Mercury on vuosikymmenten varrella jopa ruostesuojattu kolmeen kertaan ja se näkyy koripeltien hyvänä kuntona. Tätä yksilöä ei tarvitse hitsata, eikä autosta sanomista löytänyt museoajoneuvotarkastajakaan. Toki yli nelikymppisen maantielaivan pinnoissa näkyy mailien mukanaan tuomaa patinaa, mutta niinhän entisöimättömässä autossa pitää ollakin. Auto on alkuperäinen vain kerran, joten tätä autoa ei kannata ylimaalata.
– Viat korjataan, kuluvaa osaa vaihdetaan. Alkuperäisenä on tarkoitus pitää ja hyvässä kunnossa, Jake toteaa autoa koskevista tulevaisuuden suunnitelmista.
Nykyään yli 80-vuotias ensiomistaja tiesi Mercuryn jälleenmyyjän neuvotteluhuoneessa mitä halusi. Mies ruksi lisävarustelistalta käytännössä kaikki varusteet, mitä tuohon aikaan Mercuryllä oli saatavilla, myös tehokkaimman mahdollisen moottorin.
Grand Marquisin vakiomoottori vuoteen 1976 asti oli 460cid V8, mutta vuosimallista 1977 eteenpäin polttoainetaloudellisuutta pyrittiin parantamalla vaihtamalla vakiokone pienemmäksi 400cid V8-moottoriksi. Lisähinnasta toki konepellin alle ahdettiin tehokkaampi 200 hevosvoimaa ja lähes 500Nm vääntöä tarjonnut 460cid V8.
Onko Mercury nk. matching numbers -auto, eli ovatko moottori ja voimansiirto auton alkuperäisiä osia?
– On. Itseasissa FHRA:n museotarkastuksessa hämmästeltiin, kun autossa on konehuoneessakin kaikki alkuperäistä, Jake kertoo.
Hyvin pidetty harrasteauto tarjoaa huoletonta ajamisen iloa
Moottoritilaa hallitsevaa 460cid V8-jättiläistä esiteltyään Jake avaa takaluukun kojelaudan nappia painamalla ja viittoo mukaansa auton taakse kuin todistaakseen auton hämmästyttävän alkuperäisyyden. Tavaratilan alkuperäisten verhoilujen takaa paljastuu käyttämätön vararengas ja Fordin Kanadan tehtaan työntekijän vuonna 1977 kauniisti pussiin taittelema kertakäyttöhaalari. Sen omistaja voi vetää pukunsa päälle rengastöihin tien päällä joutuessaan. Ilmeisesti tarvetta ei ole koskaan ilmennyt, sillä niin rengas kuin haalarikin ovat koskemattomina alkuperäisillä paikoillaan.
Haalaria ei tarvinnut irrottaa paketistaan ja vetää shortsien päälle kesälomareissullakaan.
– Tällä on käyty kesälomareissuja tänä vuonna heittämässä. Pihtipudas, Pyhäsalmi, Iisalmi on vedelty, Jake muistelee kesän ajokilometrejä.
Oliko ongelmia?
– Ei minkään näköisiä ongelmia ollut!
Asfalttiteiden kuningatar jäi lajinsa viimeiseksi
Autotoimittajien testeissä 1970-luvulla Mercury Grand Marquis pärjäsi hyvin. Asfalttimerien Queen Mary -risteilijäksi kutsuttua valtateiden kuningatarta kehuttiin kilpailijoitaan hiljaisemmaksi ja ajotuntumaltaan paremmaksi. Kulutuslukemiksi sekalaisessa ajossa saatiin 13 mpg, eli noin 18 litraa sadalle kilometrille. Yli kaksi tonnia painavalle, suurella ja tehokkaalla V8-moottorilla varustetulle keijukaiselle lukema tuntuu edistykselliseltä jopa tämän päivän mittapuulla.
Suurmarkiisin valmistus jatkui neljässä sukupolvessa aina vuoteen 2010 saakka, jolloin Ford ilmoitti lopettavansa Mercury divisionaansa kokonaan ja keskittyvänsä Fordien ja Lincolnien valmistukseen. Näin Mercury Grand Marquis jäi Edsel Fordin vuonna 1938 perustaman Mercuryn viimeiseksi automalliksi. Viimeinen Grand Marquis rullasi ulos Fordin Ontarion tehtaan tuotantolinjalta Kanadassa 4.1.2011 ja yksi luku amerikkalaisen auton historiaa tuli päätökseensä.
Wheels.fi kiittää Siljaa ja Jakea auton esittelystä ja toivottaa nautinnollisia maileja Suurmarkiisin ohjaimissa.
Teksti ja kuvat: Kai Lappalainen
Kuvien lisenssi: Creative Commons Attribution 4.0
