Kuvaraportti: Fagerlundin traktorimuseo Nauvossa
Monipuolinen yksityismuseo, jossa kannattaa käydä, vaikkei traktoreita harrastaisikaan
Nauvolaisten veljesten Per-Erik ja Sven Fagerlundin traktorimuseossa on näytillä noin 40 traktoria, jotka veljekset ovat entisöineet näyttelykuntoisiksi. Museossa on nähtävillä on myös vanhoja maatalouskoneita ja muita entisajan käyttöesineitä ja koneita, joista monet ovat peräisin Fagerlundien suvun kotitalosta. Traktorimuseo sai alkunsa, kun veljekset ostivat Turusta vanhan Valmet 20 -traktorin ja entisöivät sen.
Seuraavien vuosikymmenten aikana kokoelma karttui tasaiseen tahtiin, kun traktoreita haalittiin ja saatiin sekä saaristosta että mantereelta. Traktoreita varten rakennettua hallia on jo laajennettu, mutta tilat uhkaavat silti loppua, sillä viereisellä pajalla oli nytkin muutama traktori työn alla.
Museon sisääntulohallin seinää koristavista kuvista voi nähdä, missä kunnossa traktorit ovat Fagerlundeille saapuneet ja näyttelyhallissa voi ihailla niiden nykykuntoa. Fagerlundien traktorit eivät ole vain ulkoisesti fiksailtuja, vaan ne kaikki ovat huolellisesti käsityönä entisöity osa kerrallaan täyteen käyttökuntoon. Vanhaa konetekniikka heikommin tuntevien iloksi kaikista traktoreista on nähtävillä myös tärkeimmät tekniset tiedot ja valmistusvuodet. Fagerlundien kokoelmassa on traktoreita useista eri maista, pääosin 1940-, 1950- ja 1960-luvuilta.
1938 Fordson N traktori
Fordsonista tuli Suomen suosituin traktori hevosmiesten puheista huolimatta
Paremmin autoteollisuuden mullistajana tunnettu Henry Ford valmisti myös traktoreita vuodesta 1917 alkaen Henry Ford & Sons Companyn rekisteröimällä Fordson tavaramerkillä. Yhdysvalloissa Fordson vaihtui Fordiksi vuonna 1939, mutta Euroopassa Fordson pysyi Fordin tuottamien traktoreiden merkkinä aina vuoteen 1964 saakka.
Ensimmäset 190 Fordsonia Suomeen saatiin jo vuonna 1919. Hevosmiesten uutistoimiston jutuissa Fordson oli tuolloin varma kuolemanloukku, sillä traktorin keulan kerrottiin nousevan helposti, mikä johti koko koneen kaatumiseen ja kuljettajan murskautumiseen traktorin alle. Ilmeisesti näin saattoi tapahtua taakse kiinnitetyn auran karahtaessa isompaan kiveen, mutta uhkakuvista huolimatta Fordson-traktoreista tuli Suomessa hyvin suosittuja. Vuonna 1930 maahamme oli rekisteröity 1924 traktoria, joista yli puolet oli Fordson-merkkisiä.
1953 Ford NAA "Golden Jubilee"
1949 Allis-Chalmers
1949 Hanomag R25
1952 Takra traktori
Lakkoilu ja markan keinotekoisen korkea kurssi tappoivat tamperelaisen Takra-traktorin
Tampereen Nekalassa sijainnut Takra Oy aloitti linja-autoyhtiönä, mutta laajensi toimintaansa sotavuosina linja-autojen varaosien ja sodan jälkeen sotakorvaustuotteiden ja traktorien valmistukseen. Vuonna 1948 Tarka Oy esitteli ensimmäisen traktoriprototyyppinsä ja suurelle yleislle ensiesittely tapahtui Tampereen messuilla kesällä 1950. Traktorituotanto käynnistyi toden teolla messujen jälkeen, vaikkakin tuotantomäärät jäivät aluksi odotettua pienemmiksi metallialan lakkojen vuoksi. Traktoreiden kysyntä Suomessa kasvoi nopeasti, ja vuonna 1953 Tarka rakensi uuden modernin tehtaan, jonka oli määrä nostaa traktoreiden tuotantokapasiteettia merkittävästi.
Tuotanto-ongelmista huolimatta Takra pyrki vastaamaan ostajien vaatimuksiin, mutta ulkomainen kilpailu ja erilaiset markkinahäiriöt vaikeuttivat tilannetta. Uusi tehdas aloitti toimintansa vuonna 1954, ja yritys asetti tavoitteekseen nostaa vuosituotannon 500–600 traktoriin. Markan keinotekoisen korkealla pidetty kurssi ja saman aikainen ulkomaisten traktorimerkkien hintadumppaus asettivat Takran hankalaan tilanteeseen. Yhtiön perustaja Väinö Paunu päätti lopulta luopua traktorinvalmistuksesta. Vuoteen 1955 mennessä Takra ehti valmistaa yhteensä 880 traktoria.
1952 Steyr 180
1952 Allgaier AP 17
1954 Renault R 3082
1956 Zetor 25A
1957 Valmet 33
Traktorin suunnittelun lähtökohtana oli korvata hevospari kyntöauran edessä
Vanhat traktorit eivät kuuluu autoharrastajan ydinosaamiseen, joten kutsuimme museokäynnille mukaan nauvolaisen kesäasukkaan Tapani Kujalan, jolle vanhat traktorit ja maataloustekniikka ovat tuttuja maatilan töistä lapsuuden Pohjanmaalla.
– Traktorimuseon koneet ovat pääasiassa sotien jälkeistä kalustoa, toisena rajauksena on turvahytittömät traktorit. Museossa näkyy konkreettisesti se, miten toisen maailmansodan päättyminen Euroopassa vaikutti koneteollisuuteen, Tapani kertoo museon kalustoa esitellen.
– Hyvä esimerkki tästä ilmiöstä löytyy Suomestakin. Samana vuonna 1952, kun Suomi oli saanut sotakorvaukset maksettua, Valmet valmisti 75 traktorin koesarjan. Ensimmäisen Valmetin suunnittelun lähtökohtana oli ollut korvata hevospari kyntöauran edessä. Vuoden 1952 malli oli yksinkertainen, mm. nostolaite toimii mekaanisesti. Aiemmin kyntäjä oli kävellyt hevosen ja auran perässä, nyt traktori meni edellä, kyntäjä istui traktorin pukilla ja aura tuli perässä. Pellon päähän tultaessa piti kuljettajan lihasvoimalla nostaa aura ylös kuten ennenkin, Tapani jatkaa.
1957 McCormick International B 250
1957 Porsche-Diesel P-133
1958 Valmet 20
1960 Deutz D25S
1960 MAN 4N1 nelivetotraktori
1960 Harkov DT20
1961 Fiat 411R
1963 Volvo BM 320 Buster
Teksti ja kuvat: Kai Lappalainen
