Ford Torinon tarina, osa 2
- kokonaan uusi Torinon toinen sukupolvi 1970-1971 -
Tuulen muotoilema muskeliauton uusi muoto
”Tuulen muotoilema” ja ”Muskeliauton uusi muoto” olivat mainosten sloganeita, joilla vuosimallin 1970 kokonaan uudeksi suunniteltua Torinoa mainostettiin. Coca Cola-pullosta ja ääntänopeammista hävittäjälentokoneista tuulitunnelissa muotokielensä lainannut ulkoasu oli selvä parannus Torinon aikaisempaan laatikkomaiseen koriin.
Vuosimallin 1970 Torinosta oli tarjolla 13 eri mallia. Fairlane 500 -malliksi nimetty Torinon edullisin mallisarja kantoi viimeistä vuotta mukanaan Ford Fairlanen perintöä. Torino Fairlanen sai joko kaksiovisena hardtoppina, neliovisena sedanina tai neliovisena farmarina. Malliston keskeltä löytyi pelkällä Torino nimellä myydyt kaksi- ja nelioviset hardtopit, neliovinen seda ja farmari. Chevrolet oli esitellyt Chevelleen neliovisen hardtopin jo vuonna 1966, mutta Fordin mallistossa neliovinen B-pilariton Torino hardtop oli tarjolla ensimmäistä kertaa.
Torino-mallisarjan huipulla olivat Torino Brougham mallit, joita myytiin niin ikään kaksi- ja neliovisina hardtoppeina ja neliovisena farmarina. Urheilullisuutta kaivanneille oli tarjolla Torino GT, jonka sai kaksiovisena SportsRoof-mallina tai avokattoisena. Ja viimeisenä vaan ei vähäisimpänä mallina oli tarjolla kaksiovinen Ford Torino Cobra SportsRoof.
Viimeinen mohikaani – Ford Torino Cobra
Malliston huipulla uusi Torino Cobra näytti nopealta paikallaan seistessäänkin. Tumma, korin linjoista häivytetty konepelti, koria myötäilevät puskurit ja keulan maski saavat auton näyttämään rajulta edellä ajaneet auton taustapeileissä.
Lisävarustelistalta saattoi ruksia myös meillä Suomessakin takavuosina suositun lisävarusteen, takaikkunan säleikön. Samalta listalta löytyneet Fordin 15” Magnum 500 -vanteet tehostivat menohaluja uhkuvaa ulkonäköä entisestään. Vakiovarusteena Cobrissa oli sohvapenkki ja close ratio Toploader manuaali Hurstin shifterillä.
Mikäli Cobra tilattiin C6-automaatilla, vaihteenvalitsin siirtyi rattipylvääseen. Kierroslukumittari, keskikonsoli ja kuppipenkit olivat lisävarusteita. Keskikonsoli ei sohvapenkin kanssa kabiiniin mahtunut, joten konsolin kanssa auto varusteltiin korkeaselkänojaisilla kuppipenkeillä. Pienellä lisäpanostuksella autoon sai myös AM/FM radion, sähköikkunat ja racing-peilit kummallekin puolelle täydentämään kilpa-autohenkistä tehdas-lookkia.
Oikeilla varusteilla Cobra oli valmiina iskuun suoraan tehtaalta. Ford Thunderbirdistäkin tutulla 429cid V8 Thunderjetillä Cobran teho oli 360 hevosvoimaa. Lisäksi tarjolla oli 370hv 429cid Cobra Jet ja 370hv 429cid Super Cobra Jet -moottorit. Niiden arvioitiin tuottavan tehoa ilmoitettua enemmän – kuten asia olikin. Cobrassa riitti voimaa pitämään pahimmat kilpakumppanit Pontiacin GTO:n ja Dodgen Chargerin riittävällä etäisyydellä takapuskurista.
Fordilla oltaisiin voitu olla tyytyväisiä jo näihinkin suoristuskykylukemiin, mutta Torinoon haluttiin vielä jotain erikoista niille kuljettajille, jotka halusivat toden teolla erottua joukosta. Nykyisten Torino-harrastajien himoitsema, varustelistalta löytynyt paketti oli ”Cobra Jet 429 Ram-Air V8 with Drag Pack”.
Ram-Airin sai tilattua moottorikoodin "J" 429cid Cobra Jetiin. Drag Packiä ei myyty erikseen, vaan se tuli vain mikäli auton tilasi 3.91 tai 4.30-perävälityksellä. Muiden välitysten kanssa Drag Packiä ei saanut. Drag Pack perävälityksillä autoon ei enää ollut saatavilla ilmastointia. Fordilla tiedettiin mihin tarkoitukseen Drag Pack autoja ostettaisiin.
Samalla Ford vaihtoi moottoriksi 429cid Super Cobra Jetin mekaanisella säädettävällä venttilikoneistolla, takomännillä, tiukemmalla mekaanisella nokka-akselilla, nelipulttisilla runkolaakeripukeilla, Holley 780 CFM -vakuumikaasarilla ja ulkopuolisella moottorin öljynlauhduttimella. Drag pack sisälsi myös Traction-Lok-lukon. Nimestään huolimatta Drag packin tehovarastot todennäköisesti päästettiin valloilleen kiihdytysradan sijaan useammin liikennevaloissa, sillä kauppa kävi hyvin
Ford Torinon lisävarustelistalta löytyi niin tarroja kuin aitoja innovaatioitakin
Toisen sukupolven Ford Torinossa oli useita 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa suosittuja autonsuunnittelun yksityiskohtia, jotka korostivat auton virtaviivaisia muotoja.
Tuulilasinpyyhkimet asennettiin piiloon koripeltien sisään. Myös ajovalot sai katseilta näkymättömiin ruksaamalla lisävarustelistalta kokonaan piiloon kääntyneet kätketyt ajovalot. Valot toimivat alipaineella ja kääntyivät ajettaessa esiin, mutta menivät automaattisesti piiloon, kun kuljettaja sammutti auton moottorin.
Autojen customointi tarroilla oli niin ikään suosittua 1970-luvun alussa. Varaosaliikkeet myivät tarroja lisävarusteina, mutta myös valmistajat lähtivät trendiin mukaan. Uudessa Torino GT -mallissa oli ”laser-raidoiksi” nimetyt valoa takaisin heijastavat koristeraidat. Raidat vaihtoivat väriä sen mukaan minkälainen valo niihin kulloinkin osui. Laser-raidat sai tilattua myös Ranchero pickuppiin.
Ford Torino - Vuoden amerikkalainen auto 1970
Ford Torino otettiin markkinoilla niin hyvin vastaan, että se äänestettiin suositun Motor trend -lehden tilaajien kesken Amerikassa vuoden 1970 autoksi. Arvostetun äänetyksen voitto ei tullut suurena yllätyksenä, sillä vuosina 1970 ja 1971 toisen sukupolven Ford Torino tarjosi paljon erilaisia vaihtoehtoja niin tavallista perheautoa ostaneille kuin vauhdinjanoisille muskeliautojen ystävillekin. Edustustason asiakkaita houkuteltiin Torinon ostajiksi Torino Brougham luksusmalleilla, jotka tarjosivat ylellisen sisustan ja varusteiden lisäksi samaan rahaan urheilullisen suorituskyvyn.
Vuonna 1970 Ford lopultakin hyllytti Fairlane-nimen Torinon mallisarjasta ja näin Torinosta tuli kokonaan oma mallinsa.
Seuraavana vuonna mikään ei enää ollut ennallaan. Muutoksen kourissa olivat niin muskeliautot, Ford Torino, kuin koko länsimainen maailmankuvakin. Näihin muutoksiin syvennymme artikkelisarjan kolmannessa osassa "Torino Hollywoodissa".
Teksti: Kai Lappalainen
