Torino Hollywoodissa
– Ford Torinon tarina, osa 3 –
Lue myös artikkelisarjan ensimmäinen ja toinen osa.
1972 Ford Torino ja Gran Torino
Maailma muuttui 1970-luvun alussa kiihtyvällä tahdilla ja erilaiset päästöihin ja turvallisuuteen liittyvät määräykset alkoivat vaikuttaa autojen suunnitteluun ja ulkonäköön. Vuonna 1972 esiteltiinkin jälleen kokonaan uudelleen suunniteltu Torino. Uuden Torinon ilme oli entistä futuristisempi. Yleisön huomio kiinnittyi erityisesti auton keulan maskuliiniseen ”kalan suu"-muotoiluun. Torino kasvoi mitoiltaan ja auton kolariturvallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Autossa oli enemmän metallia kuin koskaan ja sen myötä myös aikaisempia malleja heikompi teho/paino-suhde.
Vuosimallin 1972 mallin myötä Torinon avokattoinen korimalli jäi kokonaan historiaan. Torinoa sai nyt kaksiovisena Formal roof -hardtoppina, fastback-korisena coupeena ja neliovisena sedanina sekä farmarikorilla. Myös GT-nimi poistui Torinon mallivalikoimasta ja mallisarjan huipulle esiteltiin uudet Gran Torino ja Gran Torino Sport.
Gran Torinot suunniteltiin urheilulliseksi autoiksi, mutta rajusti kiristyneet moottoreiden päästövaatimukset merkitsivät autojen tehojen rajoittamista. Kasvaneen painon ja kuristetun tehon myötä Gran Torinon suorituskyky jäi huomattavasti aikaisempia malleja vaisummaksi. Todellisten muskeliautojen aikakausi alkoi olla ohitse, mutta valitsemalla lisävarusteet oikein, oli Torino edelleen aikalaistensa joukossa tehokas auto. Mallisarjan tehokkain moottori vuonna 1972 oli 351 Cobra Jet nelikurkkuisella kaasarilla ja neliportaisella Hurstin lattimanuaalilla.
Korin uudet muodot ja suunnitelun uudet periaatteet olivat toimittajien mieleen, sillä autoa ylistettiin laajasti autolehtien testeissä. Ostava yleisö ei kuitenkaan ollut enää yhtä vakuuttunut Torinosta kuin aikaisemmin.
1973 Ford Torino - määräykset kiristyvät entisestään
Yhdysvalloissa vuoden 1972 syyskuun alussa voimaan tulleen määryksen mukaan kaikkien autojen täytyi kestää viiden mailin tuntinopeudella (8 km/h) ajettu törmäys ilman vaurioita auton valoihin tai polttoaineensyöttöjärjestelmään. Vuodelle 1973 määräystä kiristettiin. Takapuskurin piti kestää vaurioitta 2,5mph (4 km/h) ajettu törmäys. Niinpä myös Fordin oli tehtävä Torinoon lainsäätäjän vaatimat muutokset.
Vaikka 1973 Torinon keula onkin muutamia ulkoisia muutoksia lukuunottamatta saman näköinen kuin edellisenä vuonna esitellyn kokonaan uuden Torinon, oli pinnan alla tehty suuria muutoksia. Keulan peltiosat suunniteltiin ottamaan vastaan törmäysenergia vaaditulla nopeudella. Vuoden 1972 Torinon keulan muotoja myötäillyt kevyt etupuskuri sai tehdä tilaa uudelle raskaammalle puskurille, joka kasvatti kaikkien Torinon mallien pituutta tuuman ja painoa peräti 45 kiloa. Takapuskuri säilyi entisellään, mutta se asennettiin paikalleen erilaisilla kiinnitysraudoilla. Näin takapuskuri saatiin kauemmas korista ja kolariturvallisuus määräykset katsottiin täytetyiksi.
Torinon muskeliversioiden keulalta tuttu Cobra Jet V8-moottori jäi historiaan ja sen korvasi Q-koodilla varustettujen Torinoiden 351cid V8-moottori.
Hiipuva myynti ja Torinon tarinan loppu – 1974-1976 Ford Torino
Vuosimallin 1974 Torinon koriin tehtiin jälleen muutoksia törmäyskestävyysmääräysten kiristyessä entisestään. Nyt etupuskurin lisäksi myös kaikkien myytävien autojen takapuskurin piti kestää 5mph (8km/h) törmäys ilman kolarivaurioita. Torinon takapuskuri piti edellisen mallivuoden etupuskurin tapaan suunnitella suuremmaksi, kulmikkaammaksi ja painavammaksi. Puskuri myös siirrettiin alemmas ja samalla takapaneeli ja -valot suunniteltiin uudelleen sopimaan perän uuteen muotoiltuun.
Muutosten myötä kaikki Torinot olivat peräti viisi tuumaa edeltäjiään pidempiä ja jälleen kerran selkeästi painavampia. Vanha perusmoottori, kuusisylinterinen 250cid oli tehoton kuljettamaan raskasta Torinoa, joten perusmoottoriksi tuli kahdeksansylinterinen 302-2V -moottori kolmiportaisella manuaalilaatikolla.
Torinosta tuli entistä enemmän ylellinen luksusauto. Urheilullinen NASCAR-historia alkoi mallisarjan keski-ikäistyessä jäädä taakse, vaikka Torinosta rakennetulla kilpa-autolla NASCAR-sarjassakin vielä ajettiin kilpaa. Vuonna 1976 NASCAR-Torinolla osallistuttiin myös Le Mansin 24-tunnin kilpailuun. Merkittävää menestystä autolla ei kuitenkaan kevyempiä ja ketterämpiä euroautoja vastaan saavutettu. Ylellisyyden painotus näkyi myös siinä, että Torinon korimalleista Fastback jäi kokonaan pois valikoimasta vuonna 1974. Tilalle tuli Chevroletin suosittua Monte Carloa jäljitellyt kaksiovinen hardtop Gran Torino Elite.
Vuoden 1975 Torino ei kokenut suuria muutoksia. Myyntikäyrä Fordin hallituksen kokoushuoneen seinällä sen sijaan näytti tiukasti kohti lattiaa. Torinon viimeiseksi jääneenä vuonna 1976 Ford yritti kaikin keinoin nostaa hiipuvaa myyntiä. Mainosteksteissä auton kehuttiin tarjoavan full-size auton käyttömukavuutta mid-size auton korissa. Markkinointi ei kuitenkaan tuottanut tulosta, sillä kappalemyynti tippui vuodessa yli 50%. Vuonna 1974 Ford myi vielä 428000 Torinoa, mutta vuosina 1975-1976 enää alle 200000 kumpanakin vuotena.
Vuoden 1976 Torino jäi viimeiseksi. Ford korvasi Torinon seuraavana vuonna LTD-mallisarjalla ja yksi luku autonvalmistuksen historiassa päättyi.
Clint Eastwoodin Gran Torino
Vuonna 2008 Clint Eastwood ohjasi ja näytteli pääosaa Detroitiin sijoittuvassa elokuvassa ”Gran Torino”. Eastwoodin roolihahmo, Fordin tuotantolinjalta eläköitynyt Walt Kowalski, ei juuri ihmisistä pitänyt. Sen sijaan hän piti hyvää huolta helmestään, vuoden 1972 tumman vihreästä Ford Gran Torinosta, jota hän oli ainakin omien sanojensa mukaan ollut itse tehtaalla rakentamassa. Todellisuudessa Gran Torinoa ei koskaan koottu Detroitissa, mutta elokuvaa katsellessa ei kannata tämän pikkuseikan antaa häiritä. Itse auto on nimittäin hieno ja monista elokuva-autoista poiketen aito ja alkuperäiskuntoinen Gran Torino.
Warner Brothersin henkilökunta etsi elokuvaan sopivaa autoa eBaystä. Elokuvassa nähtävä auto löytyikin klassikkoautoja välittävän diilerin eBay-ilmoituksen avulla. Auton edellinen omistaja Jim Craig kuvaili autoa tekniikaltaan erinomaiseksi latolöydöksi, jonka hän oli itse entisöinyt viiden vuoden omistuksen aikana. Auto oli säilynyt niin hyvässä kunnossa, ettei sen kunnostaminen ollut vaatinut kovinkaan suurta työmäärää. Lisävarustelistalta ensimmäinen omistaja ei ollut juuri varusteita ruksannut, mutta Magnum 500-vanteet ja kylkiä koristaneet Laser Stripe -teippaukset autoon oli sentään tilattu jo uutena.
Auto kuljetettiin Utahista Warner Brosin studiolle. Ennen elokuvan kuvauksia auton puskurit kromautettiin uudelleen, mutta muuten auto esiintyy elokuvassa siinä kunnossa, missä se ostettaessa oli. Auton myynyt Jim Craig ei osannut aavistaa, minkälainen tähti hänen autostaan tulisi, eikä varmasti sitäkään, että Gran Torino -elokuvan kuvausten jälkeen Clint Eastwood osti auton Warner Brosilta täydentämään omaa autokokoelmaansa.
Raidallinen tomaatti – 1975 Ford Gran Torino "Starsky & Hutch"
Clint Eastwoodin tähdittämä Gran Torino -elokuva teki autosta maailmankuulun sielläkin, missä sitä ei koskaan ole myyty. Kaikkein eniten minuutteja julkisuudessa lienee kuitenkin kerännyt valkoisilla raidoilla koristeltu punainen 1975 (ja 1976) Ford Gran Torino, jolla yksityisetsivä David Starsky ajoi "Starsky & Hutch" -tv-sarjassa vuosina 1975-1979. David Starskyn roolia näytellyt Paul Michael Glaser kutsui autoa raidalliseksi tomaatiksi ja inhosi sitä.
Yleisöön Gran Torinon ulkonäkö ja sarjan glamour kuitenkin tehosi ja Ford valmisti sarjan autosta 1308 kappaleen erikoiserän mallivuodelle 1976. Autoa vauhditti 152 hevosvoimainen 351cid Windsor, mutta varustelistalta auton sai tilattua myös 180 hevosvoimaisella 400cid tai 202 hevosvoimaisella 460cid mörkömoottorilla.
Milloin viimeksi näit Ford Torinon?
Muskeliautojen kultakauden poniautoja tulee vastaan jokaisessa jenkkiautotapahtumassa, mutta milloin viimeksi näit Ford Torinon? Kävin tätä artikkelia varten kameran kanssa kolmessa jenkkiautotapahtumassa, mutta yhtään Torinoa ei kameran muistikortille tallentunut. Ei poniautoissa toki mitään vikaa ole, mutta välillä on mukava nähdä ja kokea täysikokoisia muskelijenkkejä.
Ford Torino on nykyään harvinainen näky, eikä vain meillä Suomessa, vaan myös 'suuressa maailmassa'. Siksi kannattaa tehdä mallin kanssa tuttavuutta, mikäli siihen tarjoutuu tilaisuus. Harvinaisuus on johtanut myös erityisesti kilpahistoriaa omaavien ja Torinon kaksiovisten muskelimallien hintojen nopeaan nousuun. Viimeisen sukupolven autoja löytää vielä varsin edullisesti ja sellaisen hankkimalla pääsee mukavasti jenkkiautoharrastuksen alkuun.
Uusi Ford Mustang meillä jo on, mutta milloin saamme täysikokoisen kilpahenkisen Ford Torinon takaisin?
Teksti: Kai Lappalainen
Kansikuva: Nicholas Erwin, lisenssi CCBYNCND20
Kuvat: Flickr.com [tekijänoikeustiedot kuvien yhteydessä]
