Stadin Cruising night Pre-Party 7.9.2018
– osa 1, ranskalainen rodi ja savuavia takarenkaita –
Stadin Cruising-iltojen Pre-Partyt Helsinki-Malmin lentoasemalla ovat tältä ajokaudelta ohi. Kuuman kesän päätteeksi syyskuun cruising-etkoille Malmin syksyisen lämpimässä illassa kokoontui jälleen todella paljon harrasteajoneuvoja. Iso kiitos Pre-Partyt järjestäneen FHRA:n väelle koko kesän ajan erittäin hyvin toimineista järjestelyistä. Tässä kuvaraportin ensimmäisessä osassa mm. ranskalainen rodi, ranskalainen V8 ja savuavia takarenkaita.
1. 1965 Chevrolet Impala Super Sport
Burnout
Burnout, eli kumin polttaminen, on samalla tavalla sisäänkirjoitettuna amerikkalaiseen DNA:han kuin omenapiirakka tai jenkkifutiskin. Drag race -kiihdytyskilpailuissa kilpa-autot ovat kautta aikain burnoutin avulla lämmittäneet renkaansa ja jättäneet asfalttiin kaksi mustaa vanaa tuoretta kumia paremman lähtöpidon saavuttamiseksi.
Kadulla burnoutista syntyy paljon melua ja savua ja monta milliä kallista kumipintaa takarenkaista haihtuu savuna ilmaan ja liimautuu pieninä tahmeansulavina palasina takana tulevan auton keulaan. Katuburnoutilla ei ole auton renkaiden toiminnan tai ajo-ominaisuuksien kannalta mitään merkitystä.
Mutta! Burnout nostaa leveän virneen niin kuljettajan kuin katsojienkin kasvoille, kiinnittää poliisien ja kukkahattutätien huomion, voi johtaa sakkoihin tai jopa ajokortin menettämiseen. Burnout kuuluu jenkkiautoiluun, on komeaa katseltavaa ja antaa onnistuessaan aiheen aplodeihin.
Super Sportilla kumi palaa. Kiitokset 1965 Chevrolet Impala SS:n kuskille päivän komeimmasta sisääntulosta ja poistumisesta Malmin kesäkauden päätöstapahtumasta savuverhon suojissa 🙂
2. 1930 Ford A 5-Window Coupe rodi
3. 1930 Ford A 5-Window Coupe
4. 1963 Plymouth Belvedere 318cid, takana 1956 Chevrolet
5. 1956 Citroen 2CV rodi 26cid
Onko rättisitikasta rodiksi?
Olli Erkkilän 1956 Citroen 2CV rodi ei ole ensimmäinen rättisitikasta rakennettu rodi maailmassa, mutta yksi maukkaimmista toteutuksista se on.
Tuskin mikään muu heijastaa amerikkalaisuuden syvimpiä ominaisuuksia niin hyvin kuin Hot rod. Rodissa tiivistyvät kekseliäisyys, innovaatiot, monimuotoisuus ja erilaisuus, vapauden kaipuu ja kapinallisuus. Ensimmäiset hot rodit olivat enimmäkseen Fordin T, A ja B malleja, joiden moottorit viritettiin tehokkaammiksi. Painon vähentämiseksi rodeista poistettiin puskurit, lokasuojat ja kaikki muu ylimääräinen. Vanteet ja renkaat vaihdettiin parempiin ajo-ominaisuuksien ja kiihtyvyyden aikaansaamiseksi.
Kansankielessä hot rod -termi on laajentunut alkuperäisestä merkityksestään kattamaan kaikki amerikkalaiset enemmän tai vähemmän viritetyt autot, vaikka osuvempiakin termejä olisi. Amerikkalaisvalmisteisten autojen ohella rodiharrastajat ovat ottaneet projektiaihioiksi myös vanhalla mantereella valmistettuja autoja.
Ilmajäähdytteisistä volkkareista rakennettuja Volksrodeja on vuosien varrella nähty usein. Ranskalainen rättisitikka ei ehkä ensi silmäyksellä näytä parhaalta alustalta rodin rakentamiseen, mutta kekseliäisyyden, innovaatiot, erilaisuuden, vapauden kaipuun ja kapinallisuuden yhdistämällä tulos on parhaimmillaan tämän Citroen 2CV rodin kaltainen.
Onko Citroen 2CV rodi aito rodi? Ei ehkä kaikkien mielestä, mutta tämä auto nostaa kunnioituksesta hattua alkuperäiselle amerikkalaiselle hot rodille ja tuo ranskalaisessa kapinallisuudessaan samalla skeneen jotain sellaista uutta, jota se kaipaa.
Olli Erkkilän luomuksiin voi tutustua tarkemmin hänen Instagram tilillään.
6. 1946 Indian Chief 74cid
Indian on vanhempi kuin HD
Indian aloitti moottoripyörien valmistamisen vuonna 1901, kaksi vuotta ennen Harley-Davidsonia. Vuonna 1922 ensiesiteltyyn Indian Chief pyörään tehtiin vuonna 1940 kaksi merkittävää uudistusta. Chief sai lokasuojiinsa fender skirtsit, joista tuli Indianin tuntomerkki. Skitrsien vastaanotto oli kahtalainen. Indian-kuljettajat joko pitivät niistä tai inhosivat niitä. Ne kuitenkin pysyivät tuotannossa ja Chiefin muodot säilyivät. Toinen uudistus oli takajousitus, joka teki Indianin ajettavuudesta kertaheitolla pahinta kilpailijaa Harley-Davidsonia paremman.
Toisen maailmansodan jälkeen Chief oli ainut malli, jota talousvaikeuksiin ajautunut Indian valmisti. Pyörässä on nelitahtinen 74cid V-Twin sivuventtiilimoottori, jonka sylinterit on asennettu 42 asteen kulmaan. Käynnistys tapahtuu sähköakulla. Vauhdin hiljentämisestä huolehtivat rumpujarrut edessä ja takana. Vaihteisto oli vakiona kolmivaihteinen, mutta optiona pyörää myytiin neliportaisena tai myös peruutusvaihteella. Huippunopeus vakiona oli 85mph, mutta virittämällä raskasrakenteinen pyörä saatiin varsin helposti rikkomaan 100mph rajapyykki.
7. 1969 Plymouth Satellite 440cid
8. 1962 Ford Fairline 4d sedan 221cid
9. 1964 Volga GAZ21
10. 1964 Land Rover Series IIA 88
11. 1932 Ford A 5-Window Coupe rodi
12. Ford COE Truck kuorma-auto
COE ”Cab Over Engine” Truck
1930-luvun lopusta aina 1970-luvulle saakka COE kuorma-autot olivat amerikkalaisia suurkaupunkeja yhteen liittäneiden highway-moottoriteiden kuninkaita. Ajoneuvoyhdistelmien pituusrajat olivat useimmissa osavaltioissa tiukkoja, joten ainoa tapa saada enemmän tavaraa kyytiin oli tinkiä vetoauton hytin pituudesta. Valmistajat kilpailivatkin siitä, kenen autossa oli lyhyin BBC-mitta (Bumper to Back of Cab, eli mitta puskurista hytin takaseinään). Kuljettajan matkustusmukavuus oli vielä tässä vaiheessa toisarvoinen asia.
Ajoneuvoyhdistelmien pituusrajoituksia purettiin 1980-luvulle tultaessa. Pidemmillä yhdistelmillä haluttiin säästää teitä kuorma-autojen painon jakautuessa tasaisemmin eri akseleille. COE kuorma-autot menettivät nopeasti suosionsa ja tilalle tulivat kaikkien tuntemat ”jenkkirekat”, joissa hytti sijaitsee pitkän keulan takana ja kuljettajallekin on ruhtinaallisesti tilaa ennen hytin takaseinää.
13. 1987(?) KrAZ 255 B 6x6 ex. Puolustusvoimat
Laatupalkittu KrAZ maastokuorma-auto
KrAZ 255 ja 255B maastokuorma-autot suunniteltiin vuonna 1951 käyttöön otetun KrAZ 214 kuorma-auton pohjalta. Merkittävimmät erot autoissa olivat nykyaikaisempi, tehokkaampi ja huomattavasti taloudellisempi JaMZ-238 dieselmoottori sekä suuremmat renkaat, joissa oli automaattinen ilmanpaineensäätö.
KrAZ 255B:n massatuotanto aloitettiin AvtoKRAZ:n tehtaalla Ukrainan Krementšukissa 8.8.1967. Tuotantolinjalta rullasi ulos kaiken kaikkiaan lähes 82 000 KrAZ 255B maastokuorma-autoa. Jos mukaan lasketaan kaikki saman rungon päälle kasatut muut mallit, nousee mallisarjan tuotantolukema 160 732 ajoneuvoon.
Vuonna 1975 Ukrainan tehtaalla juhlittiin, sillä KrAZ 255B kuorma-autolle myönnettiin Neuvostoliiton valtiollinen kunniamerkki hyvästä laadusta. Suomen puolustusvoimissa autokomppanioissa palvelleiden suupielille saattaa kunniamaininnasta kerrottaessa nousta epäilevä hymy, mutta täysin tuulesta temmattu kunniamerkki ei ole. Ennen vuotta 1970 valmistettujen KrAZ 255B kuorma-autojen elinkaareksi oli määritelty 80tkm, mutta valmistukseen käytettyjen koneiden kehittyessä ja työn laadun parantuessa vuosina 1970-1979 autolle luvattiin 125tkm elinkaari. 1980-luvulle tultaessa auton eliniänodotetta uskallettiin hilata vielä ylöspäin aina 140tkm saakka. Liekö yhdelläkään Suomessa olevalla KrAZ 255B maastokuorma-autolle ajettu tälläisia lukemia?
14. 1977 Opel Kadett C 1.2 Limousine 2d sedan
"Russelsheimin Volkswagen"
Opel Kadett C esiteltiin suurelle yleisölle elokuussa 1973 Frankfurtin kansainvälisessä autonäyttelyssä. Kadettin ympärillä riitti tungosta aamusta iltaan, sillä kaikkien yllätykseksi siitä tuli yksi näyttelyn tähdistä. Volkswagenin kuplan valta-asemaa horjuttamaan suunniteltu Kadett sai hehkutusta osakseen myös lehdistössä, joka kutsui uutta Kadettia ”Russelsheimin Volkswageniksi”.
Moderni sporttinen ulkoasu miellytti suuren yleisön silmiä. Erityiskiitosta sai spoileriksi muotoiltu keula ja auton kasvaneet sisätilat. Messujen jälkeen näyttikin siltä, että Opelilla oli vihdoin myynnissä malli, jolla se kykenisi kampeamaan Volkswagenin pois Saksan myyntitilastojen kärkipaikalta.
Niin ei kuitenkaan käynyt. Opel Kadettin eri malleja myytiin vuonna 1974 yhteensä 127 207 kappaletta. Frankfurtin automessuilla ensiesitelty uusi Volkswagen Passat jäi urheilullisen Kadettin varjoon. Kauppa kävi kuitenkin paremmin, sillä Passatia myytiin 131 442 kappaletta.
15. 1961 Simca Vedette Chambord 143cid V8
Ranskalainen jenkkiauto pienellä V8-moottorilla
Simca Chambord on kuin kuubalainen auto, jossa samassa jenkkiautossa voi olla niin Ladan moottori kuin varaosakirjo erimerkkisistä amerikkalaisista ajoneuvoista. Edestä Chambord näyttää 1955 Packard Clipperiltä. Korin sivuprofiili on kuin 1958 Edselistä. Ja kokonaisuus näyttää pienennetyltä Cadillacilta särmikkäillä puskureilla. Mutta mikä auto Simca Chambord lopulta on?
Ranskalaisella Simcalla meni hyvin 1950-luvun alussa Simca Aronden myytyä hyvin. Simcan perustaja Henri Théodore Pigozzi halusi laajentaa tuotantoaan. Samaan aikaan Fordilla etsittiin ostajaa Fordin Ranskan tytäryhtiölle, joka valmisti eurooppalaisittain suurta Ford Vedetteä. Kysyntä ja tarve kohtasivat ja Pigozzi päätti vuonna 1954 ostaa Fordilta Poissyssä Pariisin lähellä sijainneen tehtaan tuotantoineen.
Jo saman vuoden lokakuussa Pariisin autonäyttelyssä oli esillä uusi Simca Vedette. Tarkkasilmäinen lukija saattoi auton myyntiesitteen pienellä painetusta tekstistä löytää sanan Ford, mutta muuten auto esiteltiin kokonaan ranskalaisena Simcana.
Kolme vuotta myöhemmin Simca Vedettestä esiteltiin uudistettu facelift malli. Autosta tuli jos mahdollista vieläkin amerikkalaisempi. Kori kasvoi pituutta ja leveyttä. Keula muotoiltiin koristeellisemmaksi ja taakse lisättiin siivet. Vedetten eri varustetasoille annetiin amerikkalaisten esikuviensa mukaisesti omat nimet. Ylellisin malli malliston huipulla ristittiin Chambordiksi. Auton moottori oli pieni Fordin lättäpää moottoriin perustunut V8, jota parannettiin niin, että moottori tuotti aiemman 80 hevosvoiman sijaan nyt 84 hevosvoimaa.
Kilpailu ranskalaisten autonostajien frangeista oli kovaa. Futuristinen Citroen DS näytti tietä, mutta perässä tuli niin Simca kuin moni muukin ranskalainen automalli. Simcan kerrotaan menneen kaupaksi erityisen hyvin massasta erottumaan pyrkineiden pk-yrittäjien ja lakimiesten joukossa. Vuonna 1959 presidentin kansliastakin tehtiin iso Simca tilaus.
Vedetten valmistus Ranskassa lopetettiin kesällä 1961. Tuotantolinjalta oli silloin rullannut ulos 173 288 autoa. Samalla päättyi merkittävä luku ranskalaisessa autonvalmistuksen historiassa, sillä Vedetten jälkeen Ranskassa ei ole arkiliikenteeseen enää V8-moottorisia autoja valmistettu
16. 1951 Chevrolet Series 2100 Styleline custom
17. 1951 Chevrolet Series 2100 Styleline custom
Tuulitunnelissa muotoiltu auto 70-vuoden takaa
Nash-Kelvinatorin toimitusjohtaja George Mason halusi erottua rohkeasti valtavirrasta ja valmistaa selkeästi erilaisia autoja kuin Amerikan kolme suurta autonvalmistajaa Ford, GM ja Chrysler. Nashin insinööriosastoa johtanut Nils Eric Wahlberg oli päässyyt sodan aikana käyttämään armeijan tuulitunnelia ja uskoi vakaasti, että tulevaisuuden autot tulisi suunnitella tuulitunnelissa. Kaksikon ajatuksien tuloksena syntyi Nash, joka oli virtaviivaisempi ja matalampi kuin mikään markkinoilla ollut auto.
Tätä eturenkaansa korin sisään piilottavaa Nashia Malmilla ihaillessa saattoi todeta Masonin ja Wahlbergin olleen selkeästi aikaansa edellä ja saavuttaneen tavoitteensa. Mahtaako tämä Nash olla aito Suomi-auto? Ainakin rekisterikilvet ja tarrat ikkunoissa viittaisivat siihen suuntaan? Jos on, niin hieno löytö!
18. Savuverhon suojissa kohti Kauppatoria
Lisää on tulossa!
Malmille kokoontui niin paljon mielenkiintoista kalustoa, että tässä oli vasta raportin ensimmäinen osa. Lisää on tulossa, sillä kuvaraportin toisessa osassa huomio kiinnittyy muskeliautoihin ja Tri-Five Chevyihin. Toivottavasti lisää on tulossa myös Stadin Cruisingin Pre-Partyjen muodossa ensi kesänä. Kädenvääntö lentokentän puolesta jatkuu.
Teksti ja kuvat: Kai Lappalainen
Kuvien lisenssi: Creative Commons Attribution 4.0
