Vehoniemen automuseo sijaitsee luonnonkauniilla harjulla 12-tien varrella Kangasalla. Museon näyttely vaihtuu tiiviiseen tahtiin, joten museossa kannattaa pistäytyä kahvilla ja museoajoneuvoihin tutustumassa aina ohi ajaessa.
Vehoniemen automuseo 35 vuotta
Vehoniemen automuseo ja kahvila on tarjonnut elämyksiä ajoneuvokulttuurista ja -historiasta kiinnostuneille pian 35 vuotta. Ylhäällä Vehoniemenharjulla sijaitsevaan yksityisomisteiseen automuseoon on kaikille vapaa pääsy. Museon toiminta rahoitetaan kahvilasta ja pienoismallien myynnistä saatavilla tuloilla. Ympäri vuoden auki olevasta museosta onkin tullut yksi Pirkanmaan suosituimmista käyntikohteista ja ajoneuvoharrastajien kohtaamispaikoista. Vehoniemen ajoneuvoihin käy vuosittain tutustumassa yli 200 000 museovierasta.
Yli 40 auton ja lukuisten moottoripyörien vaihtuva näyttely
Vehoniemen automuseossa on esillä museon omaan kokoelmaan kuuluvien autojen lisäksi vaihtuva näyttely ajoneuvoharrastajien kalustoa eri puolilta Suomea. Etenkin kesäsesongin aikana museon näyttelyhallissa esillä olevat ajoneuvot vaihtuvat usein. Museossa pidetään tiukasti kiinni periaatteesta, että kaikki ajoneuvot ovat ajokuntoisia harrastepelejä.
Presidentti J.K. Paasikiven 1948 ZIS-110
Useiden lähteiden mukaan vuosina 1945-1959 Neuvostoliitossa valmistettu kasikoneinen ZIS-110 limusiini perustuu amerikkalaiseen vuoden 1938 Packard 180 autoon. Tarinan mukaan Packardin valmistukseen käytetyt koneet siirrettiin sodan aikana Neuvostoliittoon, mutta Packardin omista arkistoista ei ole löytynyt mitään dokumenttia, joka vahvistaisi tämän teorian. ZIS-110 autossa ei myöskään ole yhtään peltiosaa, joka olisi suoraan vaihdettavissa Packardin vastaavaan.
Josef Stalinin tiedetään kyllä olleen Packardin muotoilun ystävä, joten ei ole ihme, että neuvostolimusiini on ulkoisesti hyvin samannäköinen kuin amerikkalainen isoveljensä.
Vehoniemen automuseon ZIS-110 on Neuvostoliiton lahja presidentti J.K. Paasikivelle. Suomeen tuli Neuvostoliitosta toinenkin ZIS-110, sillä Paasikiven lisäksi silloinen pääministeri Urho Kekkonen sai myös lahjaksi itäisen naapurimme johdolta ZIS-limusiinin.
1935 Renault Nervasport Type ACN 1
Renaultin sotien välisen tuotannon nimissä sana Sport viittasi superpuissance-formaattiin (suom. supervoima), jolla tarkoitettiin suuremman auton moottorin asentamista pienempikokoiseen autoon. Nerva Sportissa suuremman Renault Nervastellan moottori asennettiin vauhdittamaan lyhyempi runkoista ja kevytkorista Nervaa. Nerva Sportista karsittiin myös lisävarusteita, jotta auton paino ja hinta saatiin pienemmäksi. Muskelijenkkien ideassa ja superpuissance-formaatissa on paljon yhtäläisyyksiä.
1919 Ford T Ames Runabout
Fordin T-malli oli ensimmäinen massatuotantoauto, joka perustui saman pohjalevyn päälle rakennettuihin eri käyttöön suunniteltujen korimallien valmistukseen. T-mallin sai tehtaalta ostaa myös pelkkänä rullaavana runkona. T-Fordin ympärille syntyi useita koripajoja, jotka rakensivat autoihin erikoiskoreja.
1964 Trojan 200 ja 1960 Messerschmitt KR200
Saksalaisen Messerschmittin kääpiöautot ovat tuttu näky autonäyttelyistä ja cruising-tapahtumista. Sen sijaan niin ikään saksalaisen Heinkel Kabinen kääpiöautot ja myöhemmin Briteissä lisenssillä samasta autosta valmistetut Trojan 200 nimellä myydyt kääpiöautot ovat harvinaisempia vieraita. Trojan 200 kääpiöauto jäi perinteikkään 1914 perustetun Trojan viimeiseksi automalliksi.
1963 Neckar Weinsberg 500cm3
NSU ja Fiat omistivat yhdessä Neckar automerkin, joka valmisti Saksassa Fiatin lisenssillä vuosina 1957-1971 Fiatin automalleja pääosin Länsi-Saksan markkinoille. Vuosina 1959-1963 tuotantolinjalta valmistui Neckar Weinsberg 500 mallinimellä myytyjä autoja, jotka perustuivat Fiatin Nuova 500 malliin. Neckarin tapauksessa autot eivät ole pelkästään erilaisilla merkeillä koristeltuja Fiateja, vaan Neckarin omintakeisesti muotoillut korit olivat automallin omaa tuotantoa. Yhtäläisyydet Fiatin kanssa löytyvät pinnan alta.
1962 Kellison Astra X300 GT
Vauhtiin ja vaarallisiin tilanteisiin tottunut hävittäjälentäjä Jim Kellison kaipasi Korean sodasta palattuaan jännitystä elämäänsä myös tien päällä. Kellison päätti rakentaa oman lasikuitukorisen urheiluauton. Suunnittelutyön tuloksena vuonna 1957 valmistui ensimmäinen Kellison GT. Matala, virtaviivainen ja pitkäkeulainen GT auto perustui kauniin kuoren alla pääosin omavalmisteiseen runkoon ja Chevroletin tekniikkaan. Moottorina tuotantoon päätyneissä Kellison autoissa oli Chevyn pikkulohkoon pohjautunut 355cid moottori ja neliportainen manuaalivaihteisto. Kellison GT myytiin aluksi J4 mallinimellä ja myöhemmin faceliftattuna Allied Astra ja Astra X-300 GT mallinimillä.
Käsin pieninä sarjoina tehty auto oli kallis hankkia. Corvetten perusmalli oli puolet Kellisonia halvempi. Auton menestys jäikin lopulta vaisuksi.
1941 Zündapp KS 750 sivuvaunullinen moottoripyörä
1956 Volkswagen VW1200 "Väinö"
Auton maahantuonnista on Suomessa väännetty kättä kautta aikain, joskus verisestikin. Autot alkoivat köyhässä Suomessa yleistyä nopeasti jo Venäjän vallan aikana. Hyvin alkanut kehitys katkesi marraskuussa 1939 syttyneeseen talvisotaan, sitä seuranneeseen jatkosotaan ja raskaisiin sotakorvausvuosiin sotien jälkeen. Autot vietiin rintamalle yhdessä miesten kanssa ja koko maan autokanta laski lähes 30 000 autosta noin kuuteen tuhanteen.
Sodan jälkeen autokanta alkoi taas hitaasti kasvaa, mutta valuutasta oli pulaa ja autojen hankkimista säännösteltiin aina vuoteen 1962 saakka. Autoa ei siis välttämättä saanut hankittua, vaikka rahaa olisi ollutkin. Vehoniemen automuseon pysyvään näyttelyyn kuuluva Väinö-kuplavolkkari on esimerkki säännöstelyn vuosilta. Jos autoa ei saanut ostaa, se piti rakentaa itse.
1980 Saab 96 GL Super V4
Saabin pitkäikäisen ja menestyksekkään 96-mallin valmistus päättyi vuonna 1980. Rallipoluillakin menestyneen ja huiman määrän lempinimiä keränneen syöksysämpylän taipaleen päättymistä juhlistettiin valmistamalla autosta numeroitu Jubileum 300 kappaleen Run out juhlamalli. Autot valmistuivat Uudenkaupungin autotehtaalla.
Kaikki viimeiset Saab 96 GL V4 Super mallit maalattiin sinisellä Aquamarine blue metallinhohtovärilla. Sisusta verhoiltiin sävy sävyyn sinisellä plyysiverhoilulla ja perusmallin ratti korvattiin Saabin omalla ralliratilla. Etupuskurin muotoilu poikkesi sekin perusmallin puskurista.
Vehoniemen automuseon kokoelmassa esillä olleen 1980 Saab 96 GL V4 Superin matkamittariin oli kilometrejä kertynyt vain hieman reilu 27 000. Suomessa ei ole varsinaisesti koskaan ollut omaa autoteollisuutta. Alkuperäiskuntoinen ja museorekisteröity ysikutonen on kuitenkin osa suomalaista autonvalmistuksen ja Uudenkaupungin autotehtaan historiaa.
1966 Morris J4 pakettiauto
Tämä museorekisteröity ja entisöintipokaaleilla palkittu brittipaku oli esillä myös Lahden Classic Motorshow:ssa keväällä.
Vehoniemessä riittää ihmeteltävää
Vehoniemen automuseossa aika pieneen näyttelyhalliin on saatu mahtumaan paljon ajoneuvoja. Museon kapeita käytäviä kulkiessa tuli mieleen, että joskus vähemmän on enemmän. Silmä ei pääse lepäämään näyttelyautojen linjoissa ja muotoilun yksityiskohdissa, kun autot ja erityisesti moottoripyörät on sijoitettu "kuin kenkälusikalla" toinen toisensa viereen.
Pienoismalleja myös harvinaisemmista autoista
Vehoniemen maankuulut lusikkamunkit
Vehoniemen automuseon kahvio on auki joka päivä aamukymmenestä viiteen iltapäivällä. Kesäkaudella ja tapahtumien yhteydessä kahvio on iltaisin auki jopa yhteentoista saakka. Tarkemmat aukioloajat kannattaa tarkistaa täältä. Kahviossa myydään mm. paikanpäällä 1920-luvun reseptillä leivottuja suosittuja lusikkamunkkeja.
Vehoniemen unelma
Kokonaisuutena Vehoniemen automuseo on yksityisenä kaikille avoimena ja jatkuvasti elävänä suomalaisena automuseona niin ainutlaatuinen ja hatunnoston arvoinen ajoneuvohistoriallinen kulttuuriteko, että sitä kannattaa tukea pistäytymällä kahvilla aina ohi ajaessa.
Tulevaisuuden suhteen Vehoniemellä ollaan optimistisia. Lisää Vehoniemen unelmasta voi lukea museon kotisivulta.
Teksti ja kuvat: Kai Lappalainen
Kuvien lisenssi: Creative Commons Attribution 4.0
