Hitsaaminen on palkitseva taito
Autojen entisöinti ja Hot rod -kulttuuri ovat taitolajeja, jotka palkitsevat ne, joilla on pitkäjänteisyyttä, luovuutta ja esteettistä silmää rakentaa autonsa itse. Tositv-ohjelmat pursuvat itseoppineita custom-guruja, jotka nauttivat sankarin statusta, mutta mikään maine tai menestys ei silti voita sitä tunneta, kun valmistuneesta projektistaan voi ensimmäisessä näyttelyssä tai katsastuksessa sanoa, että minä rakensin autoni itse.
Yksi palkitsevimmista taidoista, mikä autoja rakentaessa voi oppia, on kyky liittää yhteen kaksi metallinpalaa sähkövirran avulla eli siis hitsata. Kaunis hitsaussauma palkitsee tekijänsä mielihyvällä ja on taito, jonka useimmat harrastajat haluaisivat oppia. Taito on tarpeen, vaikkei klassikkoautoa customoisi tai entisöisikään. Ympärivuotinen autoilu Suomessa ruostuttaa vanhemman tekniikan jossain vaiheessa, vaikka autot suojaisi niin hyvin kuin pystyy. Toki poikkeuksiakin on, mutta useimmat talviajossa olevat vanhemmat autot saavat jossain vaiheessa katsastuskonttorilta kehotuksen korjata pohjan tai helmojen ruostevauriot.
Hitsauskoneen eivät nykyään enää ole kovin kalliita. Alkuun pääsee jo satasella. Mitä tahansa laitetta ei kannata ostaa, jottei into oppia hitsaamaan lopu lyhyeen käytössä olevan hitsauskoneen asettaessa oppimiselle rajat. Siksi oikean hitsauslaitteen hankinta heti ensimmäiseksi koneeksi on tärkeää. Oikea laite on toki suhteellinen käsite. Mielipiteitä taitaa olla yhtä monta kuin hitsareitakin. Tässä omat vinkkini ensimmäistä MIG-hitsauskonetta omaan harrastetalliinsa hankkivalle.
Puikkohitsaus vs. MIG-hitsaus
Edullisin tapa päästä alkuun on ostaa puikkohitsaukseen tarkoitettu edullinen hitsausmuuntaja ja siihen sopivia hitsauspuikkoja. Hitsausmuuntajien hinnat alkavat 70 eurosta. Autopeltitöihin hitsauspuikot eivät kovin hyvin sovellu ja puikkohitsauksen oppiminen vaatii etenkin ohuilla metallinpaksuuksilla aikaa ja taitoa. Joskus puikkohitsauskone voi kuitenkin pelastaa pulasta autoharrastajankin. Aikanaan automme kytkinvaijerin akseli katkesi maaseudulla kaukana kotoa. Läheisen maatalon puikkokoneella akseli hitsattiin kuntoon ja matka jatkui.
Auton erilaisiin pelti- ja metallitöihin monipuolisin laite on MIG/MAG-hitsauskone. MIG/MAG-hitsauksessa lisäainelankaa syötetään hitsauspistoolin lävitse valokaareen, joka palaa lisäainelangan ja hitsattavan metallin välillä. Pistoolin liipasinta painettaessa suojakaasu johdetaan kaasupullosta virtaussäätimen ja magneettiventtiilin avulla hitsauspistoolin kaasusuuttimeen. Hitsausvirta johdetaan virtalähteestä hitsauspistoolin ja kontaktisuuttimen avulla lisäainelan- kaan. MIG-hitsauskoneen virtalähteen tehoa säätämällä verkkovirta muokataan hitsaukseen sopivaksi. Maadoituskaapelilla yhdistetään sähköisesti hitsauskoneen virtalähde ja hitsattava metalli toisiinsa.
MIG- ja MAG-hitsauksen ero on käytettävässä suojakaasussa. Puhekieleen MIG/MAG-hitsauskoneesta puhuttaessa on vakiintunut MIG-termi, vaikka kaasuna käytettäisiinkin aktiivista kaasuseosta inertin kaasun sijaan. Siksi tässäkin artikkelissa puhutaan MIG-hitsauksesta.
MIG-hitsauksen hyvät ja huonot puolet
MIG-hitsauksen hyvät puolet:
- helppo oppia vasta-alkajallekin
- sopii kaikkiin ainevahvuuksiin (hitsauslaitteen teho asettaa rajan)
- autopeltitöissä tarpeelliset hyvät ohutlevyominaisuudet
- vähemmän pellin venymistä ja aaltoilua kuin puikkohitsauksessa alhaisemmasta lämmöntuotannosta johtuen
- hitsaus onnistuu kaikissa asennoissa, tarvittaessa myös auton alla ’ylösalaisin’
- sopii myös jaksottaiseen hitsaamiseen ja pistehitsaukseen
- korkea kaariaikasuhde ja suuri tunkeuma
- hitsatun sauman hyvät lujuusominaisuudet
- hitsattaessa syntyy vähemmän hitsaussavuja ja -huuruja, sopii autotallissa työskentelyyn
MIG-hitsauksen huonot puolet:
- uusissa pienikokoisissa invertterikoneissa paljon elektroniikkaa
- kärähtäneen piirikortin uusiminen voi maksaa puolet uudet koneen hinnasta
- MIG/MAG-hitsauskone ei ole niin helposti liikuteltavissa pulloineen kuin puikkohitsaukseen tarkoitettu hitsausmuuntaja tai -invertteri
- alunperin oman auton katsastusremonttiin ostetulla laitteella hitsataan lopulta myös naapurin ja työkavereiden autoihin puhdasta peltiä ja ensimmäinen laite jää pian pieneksi 🙂
Valovirta- ja voimavirta MIG-hitsauskoneet
Ydintäytelangalla toimivat MIG-hitsauskoneet:
Ydintäytelangalla toimivia MIG-hitsauslaitteita saa n. 200e hintaluokasta ylöspäin. Ydintäytelangalla hitsattaessa ei tarvitse hankkia kaasupulloa lainkaan, joten satunnaiselle hitsaajalle ydintäytelangalla toimiva MIG on hyvä vaihtoehto. Myös moni kalliimman hintaluokan MIG-hitsauskone soveltuu tarvittaessa ydintäytelangalla hitsaamiseen.
Suojakaasuhitsaukseen soveltuvat MIG-hitsauskoneet:
Vaativampaan harrastamiseen kannattaa hankkia suojakaasuhitsaukseen soveltuva MIG/MAG-hitsauskone ja sopiva kaasupullo (esim. hiilidioksidipullo tai hitsaukseen tarkoitettu Argonin ja hiilidioksin seoskaasupullo).
Kempin MinarcMig EVO200 on monen harrastajan mielestä paras tällä hetkellä myynnissä oleva valovirta-Mig, joka soveltuu kaikkiin auton rakentelussa vastaantuleviin hitsaustöihin. Tavallisella verkkovirralla toimivan laiteen hyvä puoli on tietysti se, että hitsaus onnistuu lähes missä tahansa, etenkin jos johto on kytketty 16A sulakkeeseen. Valovirtainvertterilaitteella hitsaavan kannattaa muistaa huolehtia siitä, että virransyöttö tapahtuu 2,5m2 kaapelilla, eikä millään kodin tv-tason alta lainatulla jatkojohdolla.
Invertteritekniikalla toimivat valovirtamigit ovat nykyään myös todella pienikokoisia, joten laitteita on helppo liikutella. Sekä Bilteman että Motonetin valikoimista löytyy eritasoisia valovirta- ja voimavirtamigejä, ja niiden varaosia. Motonetissa myytävillä Telwinin laitteillakin saa hyvää saumaan aikaiseksi, kun jaksaa opetella säädöt kohdalleen.
Voimavirralla toimivat suojakaasuhitsaukseen soveltuvat MIG-hitsauskoneet:
Voimavirtamigien hankintaa suunnittelevien kannattaa Bilteman ja Motonetin tarjonnan ohella tutustua ainakin Kempin, Walliuksen ja Migatronicin valikoimiin. Kunnollinen hitsauskone kestää harrastekäytössä useamman vuosikymmenen, joten kannattaa pohtia hinnan ja ominaisuuksien lisäksi myös varaosien tarjontaa tulevaisuudessa.
Varaosien saatavuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Laitteet tuppaavat hajoamaan juuri silloin, kun niitä eniten tarvitsisi. Silloin on suuri merkitys sillä, saako tarvittavan varaosan kotikaupungin jälleenmyyjän hyllyltä vai pitääkö se tilata verkkokaupasta ulkomailta.
Oikean MIG-hitsauskoneen valinta
Valovirta-MIG harrastajalle ja satunnaiselle hitsaajalle:
- 125A - 200A MIG/MAG-hitsauskone
- riittävän tehokas ohutlevyhitsaukseen (autopeltityö)
- mahdollisuus ydintäytelankahitsaukseen
- pieni koko, helppo siirrettävyys
- toimii kaikkialla, missä sähköä on saatavilla
Voimavirta-MIG vaativammalle harrastajalle tai kimppatalliin:
- 200A - 250A MIG/MAG-hitsauskone
- sopii paksumpienkin kappaleiden hitsaamiseen (esim. auton rungon korjaukset ja customoinnit)
- mahdollistaa pitkien saumojen hitsaukset ohutlevyhitsauksissa
- laitteet suurempikokoisia ja vaikeampia siirtää
- tehokkaammat komponentit mahdollistavat hitsauspistoolille pidemmän kaapelin
- toimivat vain siellä, missä voimavirtaa on saatavilla
Raskaaseen käyttöön:
- yli 300A MIG/MAG-hitsauskone
- soveltuu kuumakaarihitsaukseen (vaatii nestejäähdytetyn pistoolin)
- sopii teräksen, alumiinin, ruostumattoman teräksen hitsaukseen sekä täytelankahitsaukseen kaikilla levyn paksuuksilla
MIG-hitsauspistoolin valinta
Hitsauspistoolin kokoon ja kaapelin pituuteen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä autopeltitöissä hitsataan usein hankalissa työasennoissa.
- pienikokoinen taipuisalla kaapelilla varustettu pistooli mahtuu hankalimpiinkin paikkoihin
- lyhyellä kaapelilla (esim. 2m) varustettua hitsauskonetta täytyy jatkuvasti siirtää, pidempi kaapeli ulottuu helpommin hankaliinkin paikkoihin
- liian pitkässä kaapelissa lanka ei kulje ilman vetolaitetta
- asiantunteva myyjä osaa kertoa mitkä kaapelit ja pistoolit tietyssä hitsauskoneessa toimivat yhdessä
Omat kokemukseni MIG-hitsauskoneista
Ensimmäisenä MIG-hitsauskoneena minulla oli käytössäni lainassa ollut Esabin Miggy 125 valovirtakone. Sillä hitsasin ensimmäiset saumat 90-luvulla. Seuraava kone oli työpaikan pajalla yhteiskäytössä ollut Kemppi Kempomat 3200 -voimavirtakone. Pienen Esabin jälkeen hitsaus voimavirta-Kempillä tuntui huomattavasti helpommalta ja puhdasta saumaakin syntyi paljon helpommin.
Omaan talliini ostin Kempin voimavirtakoneesta innostuttuani Kempin valovirta Miggerin, joka aikanaan voitti Tekniikan maailman valovirtamiggien testin. En kuitenkaan koskaan päässyt sinuiksi laitteet kanssa eikä kunnon saumaa syntynyt helposti. Liekö vika ollut hitsaajassa vai koneessa, en tiedä, mutta myin laitteen eteenpäin. Seuraavaksi ostin käytetyn vanhan Kempin Kempomat 2500 -voimavirta MIG-hitsauskoneen. Tasan 500 euroa maksanut juuri huollettu laite on nyt palvellut ongelmitta lähes 10 vuotta, eikä laitteeseen ole tarvinnut kaasuholkin ja virtasuuttimen lisäksi vaihtaa mitään muuta kuin uusi lankarulla.
Malttia ja työniloa hitsauksen aloittamiseen!
Kuvat ja teksti: Kai Lappalainen
Kuvien lisenssi: Creative Commons Attribution 4.0
