Erittäin salainen Saab
Saab Sonett tai Saab Sonett Super Sport, kuten autoa kutsuttiin, iski toimittajiin ja näyttelyvieraisiin kuin ne kuuluisat miljoona volttia ensiesittelyssään joka kolmas vuosi järjestettävässä Tukholman Bilsalong -autonäyttelyssä 16.-25.3.1956. Juuri kukaan ei etukäteen tiennyt Saabin salaisesta urheiluautoprojektista, jonka Rolf Mellde oli laittanut alulle tammikuussa 1955 pienessä puuverstaassa Åsakassa, n. 50km päässä Saabin tehtaalta Trollhättanista.
Svenska Aeroplan Aktiebolaget
SAAB (Svenska Aeroplan Aktiebolaget) perustettiin toisen maailmansodan kynnyksellä vuonna 1937 valmistamaan Ruotsin armeijalle sotilaslentokoneita. Sodan päätyttyä yrityksen johdossa huomattiin, että tuotantoa on pakko laajentaa siviilipuolen tuotteisiin, jotta yrityksen toimintaedellytykset säilyvät. Saab päätti aloittaa henkilöautojen tuotannon.
Saabin ensimmäisen henkilöauton suunnittelun päävastuu annettiin kolmikolle Rolf Mellde, Sixten Sason ja Gunnar Ljungström. Ljungström johti työtä, Mellde vastasi uuden moottorin kehittelystä ja Sason muotoilusta. Kolmikon työn tuloksena syntyi ensin Saab 92001 prototyyppi ja keväällä 1950 alkoi ensimmäisen tuontantoauton Saab 92:n valmistus. Auto sai hyvän vastaanoton, vaikka raaka-ainepulasta johtuen tuontannossa oli alkuun suuria vaikeuksia.
Menestystä rallipoluilla
Saab 92 mallista rakennettiin pian myös kilpaversio rallipoluille ja pienitehoisesta moottoristaan huolimatta auto pärjäsi hyvin. Moottorin suunnittelusta vastannut Rolf Mellde ajoi ensimmäisen kilpailun Ruotsin mestaruussarjassa Rikspokalenissa jo keväällä 1950. Myöhemmin menestystä tuli mm. Monte Carlo -rallissa.
Menestyksen innoittamana Rolf Mellde ryhtyi suunnitelemaan täysverisen Saab-urheiluauton rakentamista. Mellde esitteli suunnitelmansa Saabin johdolle, mutta sai projektilleen vain osittaisen siunauksen. Mellde ja hänen kokoamansa tiimi saivat varsin vapaat kädet auton suunnitteluun, mutta työ olisi tehtävä tarkoin varjeltuna salaisuutena työntekijöiden vapaa-ajalla, eikä autoa saanut koota Saabin tuotantotiloissa.
Autoharrastaja ei työtunteja laske
Rolf Mellde aloitti Saabin urheiluauton rakentamisen tammikuussa 1955 puuverstaassa Åsakassa. Verstaassa valmistunut uutuus oli aito urheiluauto. Se perustui tekniikaltaan samaan aikaan suunnittelupöydällä olleeseen, joulukuussa 1955 malliston huipulle tulleeseen Saab 93 malliin.
Saab Sonett oli kuitenkin 93-mallista poiketen rakennettu kokonaan alumiiniprofiilista niitatun itsekantavan kevytmetallirungon päälle. Valmis runko painoi vain 71 kiloa. Kori syntyi lasikuidulla vahvistetusta muovista. Muovin ja lasikuidun käsittely vaati tuolloin harvinaista erityisosaamista. Apuun kutsuttiin Göteborgista Svenska Oljeslageri AB niminen yritys, joka toi Amerikasta Ruotsiin muovin valmistuksessa käytettyjä materiaaleja. Ennen kuin kori oli valmis, runkoa ja siihen kiinnitettyä tekniikkaa koeajettiin yön hiljaisina tunteina Åsakan ympäristössä. Kori saatiin kiinnitettyä paikoilleen lokakuussa ja 14.10.1955 auto oli kokonaan valmis.
Auton korin suunnitteluun suuren työpanoksen antaneen Sixten Sasonin kerrotaan sanoneen valmiin auton nähtyään Så nätt - Niin nätti! Ja tarinan mukaan tämä lausahdus jäikin auton mallinimeksi. Todellisuus ei ole ihan yhtä kaunista satua. Sixten Sason oli ehdottanut nimeä Sonett jo Saab 92:lle, mutta silloin johto ei ehdotuksesta ollut innostunut. Nyt tuntui kuitenkin siltä, että Åsakan vajassa syntyneelle urheiluautolle nimi sopi kuin nenä päähän.
Kuva: Lukasz19930915, lisenssi: CCBYSA40
Tukholman autonäyttelyn sensaatio
Saabin johto ei halunnut esitellä autoa heti sen valmistuttua, vaan auto pidettiin salassa aina kevään 1956 Bilsalong-autonäyttelyn avajaisiin saakka. Bilsalongin ovet avattiin suurelle yleisölle 16.3.1956, mutta jo edellisenä päivänä eri medioiden toimittajat kokoontuivat tutustumaan esillä olleeseen kalustoon. 15.3.1956 klo 14.30 auton suunnitteluprojektia johtanut Rolf Mellde aiheutti toimittajien keskuudessa pienen sensaation vetäessään auton päältä paksun kankaan pois paljastaen Saab Sonettin. Kukaan ei osannut odottaa Saabilta urheiluautoa.
Toimittajat ylistivät Saabin uutta luomusta. ”Sonett on superauto, joka näyttää juuri siltä, mitä suoritusarvot lupaavat: kevysmetallirunko, muovikori, Saab 93 moottori, josta on puristettu 57.5 hevosvoimaa. Yhdistelmä, jolla voi saavuttaa 210km/h nopeuden!” Yli kahtasataa autolla ei koskaan ajettu, vaikka se toimittajien silmiin siltä näyttikin. Joka tapauksessa ensiesittely oli menestys ja mediassa kirjoitettiin Sonettin olleen kuin kirsikka kakun päällä Bilsalongin avaijaisissa.
Suuressa maailmassa Sonett Super Sportin esittely tapahtui huhtikuussa 1956, kun yksi auton rakentajista, Lars-Olov Olson, matkusti auton kanssa Atlantin yli New Yorkiin, jossa Sonett esiteltiin saman jälleenmyyjän tiloissa kuin Saab 93-mallikin.
"Tässä autossa on ruutia!"
Marraskuussa 1956 Saabilla päätettiin rakentaa ensimmäisen prototyypin lisäksi vielä viisi Sonettia testikäyttöön. Nämä autot rakennettiin Ruotsin valtion rautateiden (ASJ) konepajalla Linköpingissä ja Katrineholmissa. Autot valmistuivat kevään 1957 aikana. Yhden autoista, kirkkaanpunaisen vauhdinnälkäisen ruokahalut herättävän vaunun testasi Bengt O Alsskog ruotsalaisen Tekniikan maailman numerossa 6/1957:
”Kaupungin kaduilla Saabin 57.5hv moottori antaa tunteen, että tässä autossa on ruutia. Kaasujalan kanssa tulee olla tarkkana. Moottori vastaa kaasuun silmänräpäyksessä ja vie autoa eteenpäin Draken hävittäjäkoneen tavoin. 650kg painoinen auto tuntuu höyhenen kevyeltä ja kuljettaja saa olla tarkkana, sillä 7000 r/min merkki kierroslukumittarissa vetää maagisesti puoleensa jokaisella kolmella vaihteella."
"Sonettin ohjaus on äärimmäisen tarkka ja antaa tunteen pienen auton täydellisestä kontrollista. Auto käyttäytyy hyvin ollakseen etuvetoinen auto. Keveydestään huolimatta auto istuu tielle hyvin ja vauhdissa suorastaan imeytyy tien pintaan”
Unelma, joka ei koskaan toteutunut
Lupaavasta alusta huolimatta Saab Sonett ei koskaan päätynyt tuotantoon. Saabin insinöörien unelmasta syntyi taidonnäyte, joka on tärkeä osa pohjoismaista ajoneuvohistoriaa, mutta suurta menestystarinaa Saab Sonettista ei koskaan tullut. Vuonna 1958 esitelty urheilullinen Amerikan markkinoille suunniteltu 93:n versio Saab GT750 teki pienestä kaksipaikkaisesta urheiluautosta Saabille tarpeettoman. Sonettia rakennettiin vain kuusi kappaletta ja ne kaikki ovat edelleen olemassa.
Saab Sonett numeroina
- kaksiovinen ja kaksipaikkainen avoauto
- kaikissa valmistuneissa autoissa ratti oikealla (RHD)
- lentokoneiden rakenteisiin perustunut alumiinirunko
- etuveto, erillisjousitettu alusta, iskunvaimentimet kierrejousin edessä ja takana, hammastanko-ohjaus, hydrauliset rumpujarrut
- moottori: vesijäähdytteinen kolmisylinterinen kaksitahtimoottori, iskunpituus 66x72.9mm, puristus 9.8:1, 57.5hp, sylinterin kansi alumiinia, lohko valurautaa, Solex 49PII kaasutin
- vaihteisto: kolmivaihteinen manuaalivaihteisto
- ulkomitat: akseliväli: 220cm, raideväli: 122cm, korkeus maasta tuulilasin yläreunaan 73.6cm
Saab Sonett autot tänään
Auto 1
Ensimmäinen auto, joka esiteltiin Tukholmassa 1956, on nyt Saabin omassa museossa Trollhättanissa. Auto on nykyään valkoinen, mutta alunperin se oli keltainen. Sonettin keltainen ei kuitenkaan ollut sama keltainen kuin vuonna 1955 ensiesitellyn uuden Saab 93:n keltainen väri. Alunperin autossa oli myös rattivaihde ja kolmiportainen vaihdelaatikko, mutta myöhemmin autoon on asennettu neliportainen laatikko ja vaihdekeppi on siirretty lattialle.
Auton ollessa 40–vuotias, vuonna 1996, autolla ajettiin Ruotsin nopeusennätys alle 750cc autojen sarjassa. Saab Sonett saavutti Erik ’Katto-Kassinen’ Carlssonin kuljettamana 159.4km/h nopeuden.
Auto 2
Auto numero kaksi oli tiilenpunainen ja se päätyi 1950-luvulla Saab-jälleenmyyjä toimineelle Philipsonille, jonka omistuksessa auto oli noin kolme vuosikymmentä ollen välillä esillä museossa Sollentunassa. 1980-luvun puolivälissä auto myytiin USA:an, jossa sen on omistanut Saabin johtoon kuulunut Robert Sinclair, General Motors ja tätä nykyä autokeräilijä Tom Donney.
Auto 3
Auto numero kolme on kirkkaanpunainen ja ainoa Ruotsissa yksityisessä omistuksessa oleva Sonett. Auton omistavat Monica ja Gösta Jakfors.
Auto 4
Auto numero neljä oli alunperin vaaleanvihreä. Auto oli Saabin omistuksessa 16.11.1961 saakka, jolloin se myytiin insinööri, autoharrastaja Sigvard Sörenssonille, joka tuolloin työskenteli Saabin suunnitteluosastolla. Sörensson rakensi autosta kaksipaikkaisen coupe-mallin itsesuunnitelemallaan ja valmistamallaan lasikuitukorilla. Valmis lopputulos oli esillä Technology World 1965 tapahtumassa. Kaunis coupe-kori oli alunperin valkoinen, mutta sittemmin se ylimaalattiin punaiseksi.
Auto myytiin useaan kertaan ja vuonna 1966 se päätyi Smålandiin Nils-Erik Landströmille, joka ajoi autolla kolarin. Autoa alettiin korjata kolarin jäljiltä, mutta työ eteni hitaasti ja jäi lopulta vuonna 1988 kokonaan kesken. Saksalainen Saab-harrastaa Klaus Müller-Ott osti auton 27.6.1996. Pitkän entisöintityön jälkeen auto sai alkuperäisen asunsa varaosilla, jotka löytyivät auto numero kolmen omistajan Gösta Jakforsin varastosta. Auton alkuperäinen vaaleanvihreä värikin onnistuttiin pelastamaan. Nykyään auto on Sveitsissä, tunnetun Saab-hovivirittäjän, Hirch virityspajan perustajan Rene Hirchin kokoelmissa.
Auto 5
Auto numero viisi on sininen ja sekin löytyy tätä nykyä Saab-museon kokoelmasta Trollhättanista.
Auto 6
Auto numero kuusi, eli viimeinen valmistunut Saab Sonett Super Sport, oli valkoinen ja toimi elokuvatähtenä ’Klarar Bananen biffen?’ elokuvassa pian valmistumisensa jälkeen. Vuonna 1971 auto myytiin Amerikkaan, jossa se on siitä lähtien ollut autokeräilijä ja Saab-jälleenmyyjä Bill Jacobsonin omistuksessa.
Alkuperäisen kuuden auton lisäksi Sonetista on rakennettu kaksi tarkasti alkuperäistä vastaavaa replikaa.
Yksi kauneimmista
"Yksi Euroopan kauneimmista", luonnehti Saab Sonettia tunnettu moottoripyörillä kilpaillut tietokirjailija Floyd Clymer maailman urheiluautoja esitelleessä kirjassaan. Siihen ei taida paljoa olla lisättävää.
Teksti: Wheels.fi toimitus, kuvat Flickr.com/Wikimedia Commons
