
Toyota Starlet KP6x – pieni, mutta pippurinen takavetolegenda
Hauskuuden kaava: takaveto, kierrosherkkä moottori ja tarkka ohjaus
Toyota Starlet on monelle autoharrastajalle tuttu yhtenä 1970- ja 1980-lukujen vaihteen kaupungistuvaa Suomea valloittaneista pienikokoisista autoista. Ensimmäistä kertaa vuonna 1973 Toyota Publican seuraajaksi esitelty Starlet vakiinnutti nopeasti asemansa kotimarkkinoillaan Japanissa ja pian myös Euroopassa. Yhdysvalloissakin Starlet lanseerattiin, mutta full size -luokan hiipumisesta huolimatta pienestä Toyotasta ei Pohjois-Amerikassa tullut menestystarinaa.
Pienen japanilaisen Toyotan suosiota selittävät etenkin Starletin toisen sukupolven (1978–1984) takaveto, kierrosherkkä moottori ja ensimmäistä kertaa Toyotassa käytetty tarkka hammastanko-ohjaus, jotka tekivät autosta hauskan ajettavan. Euroopassa Toyota Starlet meni hyvin kaupaksi. Vuonna 1980 Suomessa rekisteröitiin 1162 Starletia. Karvalakkiversio Starlet 1.0 Super maksoi 35 700 markkaa, joka nykyrahassa on hieman vajaa 22 000 euroa. Tehokkaimman ja parhaiten varustellut 1.2 DL:n lähtöhinta Korpivaaran marmoritiskillä oli 38 300 markkaa.

Ketterä ja kokoaan suurempi kaupunkiauto
Toisen sukupolven Starletit (KP6x-sarja) tuotettiin kolmi- ja viisiovisina malleina. Toyotan kotimarkkinoille Starletista oli tarjolla farmarimallikin, mutta Suomeen sitä ei tuotu. Meillä suosituin Starlet oli kolmiovinen hatchback, jonka autolla ajaneet muistavat ajamisen ilon ohella ainakin siitä, että etuistuimen asentoa joutui säätämään uudelleen aina takapenkkiläisten kiivetessä kyytiin.
Viidelle solakalle japanilaiselle suunniteltu Starlet rekisteröitiin meillä vain neljälle hengelle, sillä takaistuin oli korirakenteen vuoksi varsin kapea, eivätkä sentit riittäneet täyttämään ajoneuvolain vaatimuksia. Silti pieni kori (pituus alle 3,75 metriä) ja tehokkaaseen tilankäyttöön perustuva suunnittelu tekivät autosta ketterän kaupunkiauton, jonka matkustamossa ei tarvinnut tuntea ahtaanpaikankammoa.
Pienestä Toyota Starletista kuoriutui täysiverinen kilpa- ja ralliauto
Konepellin alla Starletia vauhditti vakiona 1,0-litrainen rivinelonen (993 cm³), jonka 35 kW (47 hv) huipputeho antoi riittävästi potkua kevyelle korille – tosin erityisesti alakierroksilla moottoria kuvailtiin hieman ponnettomaksi. Moottorivalikoima täydentyi myöhemmin 1.2- ja 1.3-litraisilla koneilla ja lisävarustelistalta sai ruksattua viisivaihteisen manuaalivaihteiston.
Autolehtien testeissä Starletia kiiteltiin miellyttävästä vaihteistostaan ja täsmällisestä ohjauksestaan. Moitteita tuli pomppivasta jousituksesta, joka oli tyypillistä aikakauden takavetoisille pikkuautolle jäykällä taka-akselilla, mutta se ei silti ole estänyt Starletia saavuttamasta suosiota niin rallipoluilla kuin drifting-harrastajien käsissäkään.


Starlet oli ensimmäinen eurooppalainen Toyota ja samalla viimeinen takaveto luokassaan
Starletin vahvuuksiin kuului myös mainio äänieristys kokoluokka huomioiden: Tekniikan Maailma -lehti hehkutti sen hiljaisuutta ja luonnehti autoa “Euroopan-tyyliseksi Toyotaksi”. Monista aikalaisistaan poiketen Starletin tavaratilakin oli kokonaan verhoiltu äänimaailman hiljentämiseksi.
Vuonna 1980 Starletin ilmettä uudistettiin kulmikkaammilla etuvaloilla ja vuonna 1983 takaosaa päivitettiin, mutta pohjimmiltaan KP6x-sarjan Starlet pysyi uskollisena teknisille ratkaisuilleen. 1980-luvulle tultaessa Starlet oli kilpailijoihinsa verrattuna jo voimalinjaltaan vanhanaikainen. Mallivuodelle 1985 esitelty kolmas sukupolvi (EP70) toi mukanaan modernin tuulitunnelissa muotoillun korin ja samalla Starletissa siirryttiin luokkansa viimeisenä etuvetotekniikkaan. Päätöksen myötä yksi aikakausi pikkuautojen historiassa tuli päätökseensä.
Starletin ratin takana viihtyy rallin maailmanmestarikin
Vaikka Starletin valmistus päättyi 1990-luvun lopussa, on sen tarina jatkunut suosittuna harrasteautona. Kestävä kori, yksinkertainen tekniikka sekä helposti ja edullisesti viritettävissä oleva moottori ovat pitäneet mallin harrastajien suosikkina. Mediassa Starlet on saanut runsaasti palstatilaa rallin maailmanmestarimme Kalle Rovanperän ansiosta. Rovanperä on viihdyttänyt itseään ja ralliyleisöä kymmenvuotiaasta saakka ajamalla ralleja Toyota Starlet KP61-ralliautollaan.
Toyota Starlet KP6x on muistutus siitä, kuinka tavallinen arkiseen ajoon suunniteltu pikkuautokin voi olla hämmästyttävän hauska harrasteauton aihio. Täytyy toivoa, että autoilun sähköistyessä tuleville autoharrastajille suunniteltaisiin jotain yhtä hauskaa 2050-luvulla viritettäväksi.

Teksti ja artikkelikuvat: Kai Lappalainen
Kuvien lisenssi: Creative Commons Attribution 4.0