Turvavyö – maanteiden hengenpelastaja
KLIK! Turvavyö on kiinnitetty. Jokainen kiinnitetty turvavyö on muistutus siitä, kuinka merkittävä osa ruotsalaisella autoteollisuudella ja innovatiivisuudella on autoilun historiassa ollut ja on yhä edelleen.
Ensimmäiset tehdasasennetut kolmipistevyöt
Elokuun 13. päivänä vuonna 1959 Volvo toimitti Kristianstadissa toimineelle jälleenmyyjälleen Volvo PV 544 auton. Tapahtumassa ei sinänsä ollut mitään ihmeellistä. Volvo PV 544 oli vuonna 1959 tuore malli ja auto meni hyvin kaupaksi. Erikoiseksi päivän teki Kristianstadiin toimitetun auton varustus. Kyseinen Volvo oli nimittäin ensimmäinen auto, jossa oli tehdasasennetut kolmipistevyöt etumatkustajille.
Autoilun turvallisuuden myöhemmin mullistanut keksintö, kolmipistevyö, oli Volvon turvallisuusinsinöörin Nils Bohlinin käsialaa. Itse turvavyö oli kuitenkin keksitty jo aikaisemmin. Jo 1930-luvulla lääkärit Amerikassa esittivät autonvalmistajille vaatimuksia turvavöiden asentamisesta autoihin. Monien autojen varustelistalle ilmestyikin lannevyöt (kaksipistevyöt) ja erilaisia viritelmiä kolmipistevöiksikin nähtiin. Ne eivät kuitenkaan osoittautuneet riittävän hyviksi suojaamaan ihmisiä kolareissa, etenkään kovilla nopeuksilla. Tosin yleisesti amerikkalaiset suuret autonvalmistajat eivät olleet kovin halukkaita kehittämään turvavöitä, sillä markkinointiosastojen mielestä se viestitti sitä, että turvavöillä varustettu auto ei ollut turvallinen.
Turvallisuus oli Volvolle autonsuunnittelun lähtökohta
Volvo oli suunnitellut jo 1950-luvun lopulla erilaisia turvallisuutta lisääviä elementtejä, kuten kokoonpainuvan ohjausakselin, pehmustetun kojelaudan ja kiinnikkeet etumatkustajien lannevöille.
Vuonna 1957 ensimmäiset Volvot oli varustettu jo tehtaalla lentokoneen turvavyötä muistuttaneilla rinnan yli kulkeneilla kaksipistesolkivöillä. Ratkaisu ei lopulta tyydyttänyt Volvon johtoa. Keskelle vyötä jäänyt solki osui kuljettajalla ja matkustajalla juuri kylkiluiden väliin ja kolaritilanteessa vaaransi sisäelimet eikä suinkaan turvannut niitä.
Volvon johtajalla Gunnar Engellaulla oli myös omakohtaista kokemusta liikenteen vaatimista kuolonuhreista. Hänen läheinen sukulaisensa kuoli liikkenneonnettomuudessa siitäkin huolimatta, että uhrin käytössä oli lannevyö. Siksi Engellau halusi, että Volvo kehittäisi turvavyöstä turvallisemman version.
Heittoistuinten suunnittelijasta turvallisuusinsinööriksi
Vastavalmistunut insinööri Nils Bohlin aloitti työuransa vuonna 1942 lentokoneinsinöörinä SAABilla (Svenska Aeroplan Aktiebolaget). Vuonna 1955 Bohlinin vastuulle tuli turvallisen heittoistuimen suunnittelu Saabin hävittäjiin, eli lentäjien turvallisuudesta huolehtiminen äärimmäisen kiihdytyksen aikana. Paradoksaalisesti Bohlin oli kuitenkin kiinnostunut yhtä paljon myös vastakkaisesta tilanteesta, ihmiskehon suojaamisesta äärimmäisen hidastumisen aikana. Bohlinin työ SAABilla herätti Volvon johtajan Gunnar Engellaun huomion. Bohlin palkattiin pian Volvon turvallisuusinsinööriksi.
Aiemman kokemuksensa pohjalta Nils Bohlin ymmärsi voimia, joita ihmiseen kolarissa kohdistuu. Ollakseen tehokas turvavyön tulisi vaimentaa onnettomuuksissa syntyviä voimia juuri oikeilta alueilta, eli lantion ja rinnan kohdalta, sillä siellä ihmiskeho on vahvin. Samalla turvavyön tulisi olla helppo käyttää ja säätää matkustajalle sopivaksi.
Nils Bohlinin kolmipistevyö
Työnsä aloitettuaan Bohlin ymmärsi pian, että sekä vartalon alaosa että yläosa olisi suojattava yhtä hyvin pysymään paikallaan onnettomuudessa. Toisen vyön tulisi kulkea poikittain rinnan poikki ja toisen lantion yli. Prototyypin rakentamisessa suurin vaikeus oli suunnitella ratkaisu, joka oli sekä helppokäyttöinen että onnettomuustilanteessa varmasti toimiva. Jos turvavyötä ei voisi kytkeä toimintakuntoon yhdellä kädellä, se jäisi kuljettajalta ja matkustajalta tekemättä.
Bohlinin mukaan turvavyön rakenteessa oli neljä merkittävää kultaista sääntöä:
- Turvavyössä tulee olla sekä lantiovyö että poikittainen rinnan yli menevä vyö, joka asettui fysiologisesti oikealle kohdalle ihmisruumista
- Turvavyön tulee olla alhaalta kiinnitettynä matalalla olevaan ankkuripisteeseen istuimen vieressä
- Turvavyön tulee muodostaa toimintakunnossa alaspäin osoittava poikittainen V-muoto
- Turvavyön on pysyttävä samassa asennossa myös äkillisessä kuormituksessa
Ratkaiseva ero aikaisempiin kolmipistevöihin ja erityisesti amerikkalaisen Roger Griswoldin aiemmin patentoimaan Y-muotoiseen kolmipistevyöhön oli Bohlinin vyön geometriassa. Bohlinin suunnittelema turvavyö olikin enemmänkin näyte ihmisruumiin vahvuuksia mukailevasta geometriasta kuin uusimmasta teknologisesta innovaatiosta.
Vuonna 1958 Volvo teki Bohlinin työn pohjalta patenttihakemuksen kolmipistevyölle. Taloudellista menestystä enemmän Volvolla oltiin kiinnostuneita turvallisuuden edistämisestä ja patentti päätettiin jättää avoimeksi. Tämä merkitsi sitä, että kuka tahansa saattoi ottaa patentoidun kolmipistevyön käyttöönsä ilman mitään kuluja.
28000 liikenneonnettomuutta ja turvavyöpakko
Vuonna 1967 Volvo julkisti ”28,000 Accident Report” tutkimuksen amerikkalaisessa tielikenteen ”11th Stapp Car Crash Conference” turvallisuuskonferensissa. Raporttiin oli koottu tiedot peräti 28000 liikenneonnettomuudesta. Raportin lopputulema oli selkeä. Kolmipistevyöt olivat säästäneet tuhansia henkiä. Turvavyö pelasti varmalta kuolemalta ja pienensi vakavan loukkaantumisen riskiä jopa 75%.
Volvon raportin pohjalta Yhdysvalloissa säädettiin vuonna 1977 laki, joka määräsi kaikki autonvalmistajat varustamaan myytävät henkilöautot kolmipistevöillä vuoteen 1984 mennessä.
Volvolla oltiin huomattavasti lainsäätäjiä ripeämpiä, sillä saman vuonna 1967 kun raportti julkaistiin, Volvon autoihin tulivat vakiovarusteeksi turvavyöt myös takamatkustajille. Kiinnityspisteet takamatkustajien turvavöille Volvoihin tuli tosin jo huomattavasti aikaisemmin vuonna 1958.
Turvavyömääräykset Suomessa
Suomessa turvavyöt tulivat pakolliseksi varusteeksi pohjoismaisen trendin mukaisesti jo aiemmin kuin Yhdysvalloissa. Kaikkiin uusin autoihin oli asennettava turvavyöt etuistuimille vuoden 1971 alusta lähtien. Harrasteautoilijan kannalta tämä merkitsee sitä, että ennen vuotta 1971 ensirekisteröidyissä ajoneuvoissa turvavyö ei ole pakollinen varuste, mutta jos ne on autoon asennettu, niiden tulee olla toimintakuntoisia.
Ennen vuotta 1971 ensirekisteröidyssä autossa turvavyöt eivät ole pakollinen varuste.
Heinäkuussa 1975 turvavöiden käyttö määrättiin Suomessa pakolliseksi auton etuistuimilla, mutta vasta vuonna 1983 käyttämättä jättämisestä tuli rangaistava teko. Marraskuusta 1987 lähtien uusin autoihin tuli asentaa turvavyöt myös takaistuimille.
Turvavyömääräykset Suomessa
Kolmipistevyön kehittäjä Nils Bohlin jatkoi Volvon palveluksessa koko työuransa loppuun saakka keskittyen johtamaan autojen turvallisuuteen liittyviä kehitysprojekteja. Bohlinille myönnettiin keksinnöstään useita mitaleja ja palkintoja.
Vuonna 2002 Nils Bohlin kutsuttiin yhdysvaltalaiseen keksijöiden kunniagalleriaan U.S. National Inventors Hall of Fameen. Samana päivänä kun Bohlinin taulu nostettiin juhlamenoin gallerian seinälle Virginian Alexandriassa, Nils Bohlin kuoli Ruotsissa 82 vuoden ikäisenä.
Wheels suosittelee käyttämään turvavyötä aina. Myös harrasteautossa.
Teksti: Kai Lappalainen
Lähde ja kuvat: Volvo Newsroom
Impalan sisäkuva: Chevrolet Pressroom
